2. Kerppolan pihapiiri

3. Parvula

4. Hautausmaa

[Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016, inventointi]

Vääksyn kartano ja kulttuuriympäristö. Vääksyn kylässä on ollut yksi rälssitila jo 1500-luvun alussa. 1520- ja 1530-luvuilla siihen liitettiin kylän muut tilat ja Vääksystä muodostettiin säterikartano. Vuonna 1561 Juhana III lahjoitti kartanon rakastajattarelleen Kaarina Hannuntyttärelle. Myös Pontus ja Jaakko De la Gardien nimet liittyvät Vääksyn historiaan. Vuosina 1837-1847 toimi Vääksyssä konepaja. Myös kudontaa ja kehruuta harjoitettiin lähes teollisessa mitassa. Kartanon vanhin rakennus on perimätiedon mukaan Kaarina Hannuntyttären ajoilta peräisin oleva kiviholvattu kellari. 1800-luvun keskivaiheilla rakennettu päärakennus paloi 1942 ja ainoastaan rakennuksen kuistien kolonnaadit vuodelta 1926 säilyivät. Uusi päärakennus on rakennettu useammassa vaiheessa vuodesta 1945 lähtien. Lähellä on vanha hirsimakasiini. Kartanon tiilinen navetta- ja tallirakennus on vuodelta 1923. Tiilinen, rapattu viljamakasiini on vuodelta 1927. Kartanoalueella on lisäksi useita työväen asuinrakennuksia samalta ajalta. Lähellä Vääksynjokea sijaitsee kaksikerroksinen Parvulan rakennus, joka on rakennettu 1700-luvun lopulla alkuaan Kuohun terveyslähteen majataloksi. Vuonna 1860 rakennus siirrettiin Vääksyyn ja rakennusta käytettiin mm. kehruutyttöjen asuntona. Maamme ensimmäinen kansanopisto aloitti toimintansa Parvulassa vuonna 1889. Vääksyn kartanopuisto on saanut englantilaistyylisen asunsa 1800-luvun alkupuolella. Jokimaisemalla ja silloilla on tärkeä merkitys miljöölle. Vääksynjokea on perattu vuosina 1860-1862. Joen rannalla sijaitsevat kartanon mylly, sähkölaitos ja meijeri. Kartanon kulttuurimaisemaan liittyy vanha Sarsan luoma, joka on huomattava kivikauden asuinpaikka. Sarsa kuivui vuoden 1604 luonnonmullistuksen yhteydessä.

Kerppola, Kerppola. Kerppolan vanha ratsutila on ollut samalla suvulla ainakin vuodesta 1539. Ratsutilana se on ollut 1680-1880. Kartanon päärakennus on rungoltaan vuodelta 1859. Rakennusta on uusittu vuosina 1893, 1908 ja 1930. Viimemainittuna vuonna se sai klassistisen asun arkkitehti W.G. Palmqvistin piirustusten mukaan. Päärakennusta ympäröi hyvin voidettu tammea ja lehmusta kasvava puisto. Pihassa on vanha aittarakennus. 1800-luvulla Kerppolassa pidettiin kesävieraita. Puinen huvilarakennus on vuodelta 1897. Siinä on koristeellinen kuisti, mutta rakennuksen julkisivu on turmeltu suurella näyteikkunalla. Vuonna 1837 rakennettu kivinavetta on nykyisin tallina. Tiilinen navettarakennus on vuodelta 1895.

[Pirkanmaan seutukaavoitus: Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet. Julkaisu B 174. Tampereen seutukaavaliitto 1990.]