Suunnittelu Kauppahallin rakentamiseksi alkoi 1894. Paikkavaihtoehtoina olivat mm. Laukontori ja nykyinen Tampereen Teatterin tontti.

Vuonna 1897 kaupunki osti nykyisen Kauppahallin ja virastotalon tontin. Suunnittelukilpailussa edellytettiin kauppahallin lisäksi nelikerroksisen myymälä- virasto - ja asuintalon suunnittelua Hämeenkadun varteen. Suunnittelukilpailun voitti Georg Hjalmar Åbergin ehdotus. Muutamien muutosten jälkeen kauppahallin ja virastotalon rakentaminen alkoi ja rakennus valmistui 1901. Se oli valmistuessaan ja on edelleen Pohjoismaiden suurin katettu elintarvikehalli.

Virastotalon alimmassa kerroksessa oli myymälöitä, toisessa virastoja ja hallimestarin asunto ja kolmannessa ja neljännessä asuntoja. Hallin katto suunniteltiin alunperin puurakenteiseksi, mutta siinä päädyttiin saksasta tilattuihin teräsrakenteisiin. Hallissa oli alkujaan 172 myymäläpaikkaa ja varastot kellarikerroksessa. Hallin huolto järjestettiin pitkillä sivuilla olevien pihojen kautta. 1930-luvulla kellaritiloihin rakennettiin jäähdyttämö, 1950-luvulla jäähdytystiloja laajennettiin ja ilmanvaihto koneellistettiin.

Valtioneuvosto vahvisti Kauppahallin suojelun 1975 mutta jätti virastotalon suojelematta. Virastotaloa varten vahvistettiin uusi kaava 1982, minkä jälkeen Tampereen Seudun Osuuspankki peruskorjasi talon säilyttäen sen julkisivun. Rakennus on myymälä- ja toimistokäytössä.

Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998. Tampereen kaupungin ympäristötoimi Kaavoitusyksikkö Tampere 1998.

Kaivanto, Kirsi. Mercato - kauppaa hallissa : Tampereen kauppahalli 1901-2001. Tampereen museot 2001.