Pirkanmaan maakuntamuseolta on pyydetty lausuntoa otsikossa mainitusta aiheesta. Palomäentienvarren asukas on ottanut yhteyttä Tampereen kaupungin katujen kunnossapitoon ja ilmoittanut Palomäentien jalkakäytävän mukulakivipintaisen osuuden olevan huonokuntoinen. Yksittäisiä kiviä on irronnut ja kiinteistöjen vastuulla oleva jalkakäytävien talvikunnossapito on koettu tästä johtuen erityisen haastavaksi. Myös liukkauden torjunta mukulakiviosuudella on luonnollisesti vaikeaa. Palomäentien alku (eteläosa) on mukulakivipäällysteinen Laiskolankujaan asti, lukuun ottamatta Pyynikintien risteysaluetta. Mukulakivetyllä katuosalla valtaosa jalkakäytävistä on asfaltoitu. Mukulakivistä jalkakäytävää on jäljellä muutamia katkelmia aivan kadun alkupäässä Pyynikinlinnalla, Näkötornintien alussa sekä Palomäentie 9-15 kiinteistöjen edustoilla. Tampereen kaupunki tiedustelee Pirkanmaan maakuntamuseolta, onko Palomäentien jalkakäytävien mukulakiveys suojeltu, ts. tulisiko mukulakivetyt osuudet kunnostaa vai voitaisiinko kiveys korvata asfaltoinnilla.

Palomäentien eteläosan kaupunkikuva perustuu pitkälti arkkitehti Lars Sonckin laatimaan asemakaavaan vuodelta 1907. Sonck oli omaksunut uuden eurooppalaisen asemakaava-ajattelun, joka näkyy alueella mm. vapaasti maastonmuotoja noudattelevissa katulinjoissa ja väljissä, puutarhamaisissa tonteissa. Osa Palomäentien länsipuolen taloista on komeita, jugendvaikutteisia, yhdenperheen huviloita terassoituine pihoineen. Kadun itäpuolella puolestaan on pääosin puisia aumakattoisia kaksikerroksisia asuintaloja, joissa näkyy selkeitä 1920-luvun puuklassismin piirteitä.

Alueella on voimassa vuonna 1987 vahvistettu suojelupainotteinen asemakaava (nro 6540), jossa alueen ennen 1960-lukua rakennetut rakennukset on suojeltu suojelumerkinnöillä. Lisäksi kaavan yleismääräyksessä mainitaan, että kaupunkikuvan säilymisen kannalta arvokkaita rakennelmia, kuten aitoja, portaita, pengerryksiä, portteja tms. ei saa hävittää tai tyylillisesti turmella. Lisäksi alueella on voimassa 2017 hyväksytty keskustan strateginen osayleiskaava (yk048), jossa Palomäentienvarsi on merkitty osaksi Pyynikinrinteen valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Merkintään liittyy kaavamääräys: Alueella tapahtuva kehittäminen on sovitettava arvokkaan kulttuuriympäristön vaatimuksiin. Sama arvoaluemerkintä löytyy myös Pirkanmaan 2040 maakuntakaavasta, jossa sitä koskee suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen arvot säilyvät. Uusi rakentaminen on sopeutettava alueen kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen. Yleiskaavan ja maakuntakaavan arvoaluerajaukset perustuvat Museoviraston vuonna 2009 laatimaan inventointiin (RKY).

Pirkanmaan maakuntamuseon kanta on, että vaikka Palomäentien mukulakivettyjä jalkakäytäviä ei ole merkitty suojeltaviksi alueella voimassaolevissa kaavoissa, ovat ne osa valtakunnallisesti merkittävää aluetta ja yksi arvokas piirre alueen hyvin säilyneessä 1900-luvun alun kaupunkikuvassa. Toiseksi Tampereella on jäljellä hyvin vähän 1800-luvulle ja 1900-luvun alkupuolelle tyypillisiä perinteisiä mukulakivillä päällystettyjä katuja ja jalkakäytäviä. Mukulakivipintaa on jäljellä mm. Kaakinmaalla Pirkanmaan musiikkiopiston (De Gamlas hem) ja entisen kulkutautisairaan välissä Kurilankadulla, Amurissa Amurin työläismuseokorttelin ympärillä Makasiinikadulla ja Saarikujalla sekä pienellä alueella Keskustorilla, vanhan kirkon edustalla. Palomäentien jalkakäytävien asfaltointi muuttaisi alueen ilmettä selkeästi modernimmaksi ja vähentäisi siten alueen kulttuurihistoriallista arvoa.

Edellä mainituista syistä Pirkanmaan maakuntamuseo suosittelee mukulakiveyksien säilyttämistä ja kunnostamista Palomäentien jalkakäytävillä. Kiinteistöjen talvikunnossapidon helpottamiseksi, Pirkanmaan maakuntamuseo suosittaa tutkimaan yhtenä vaihtoehtona mukulakiviosuuden merkitsemistä ei talvikunnossapitoa -liikennemerkein. Tämä voisi kenties olla mahdollista, koska kadun vastakkaisen puolen jalkakäytävä on asfaltoitu ja siten helpommin kunnossapidettävissä.

Pirkanmaan maakuntamuseolta on pyydetty lausuntoa otsikossa mainitusta aiheesta. Palomäentienvarren asukas on ottanut yhteyttä Tampereen kaupungin katujen kunnossapitoon ja ilmoittanut Palomäentien jalkakäytävän mukulakivipintaisen osuuden olevan huonokuntoinen. Yksittäisiä kiviä on irronnut ja kiinteistöjen vastuulla oleva jalkakäytävien talvikunnossapito on koettu tästä johtuen erityisen haastavaksi. Myös liukkauden torjunta mukulakiviosuudella on luonnollisesti vaikeaa. Palomäentien alku (eteläosa) on mukulakivipäällysteinen Laiskolankujaan asti, lukuun ottamatta Pyynikintien risteysaluetta. Mukulakivetyllä katuosalla valtaosa jalkakäytävistä on asfaltoitu. Mukulakivistä jalkakäytävää on jäljellä muutamia katkelmia aivan kadun alkupäässä Pyynikinlinnalla, Näkötornintien alussa sekä Palomäentie 9-15 kiinteistöjen edustoilla. Tampereen kaupunki tiedustelee Pirkanmaan maakuntamuseolta, onko Palomäentien jalkakäytävien mukulakiveys suojeltu, ts. tulisiko mukulakivetyt osuudet kunnostaa vai voitaisiinko kiveys korvata asfaltoinnilla.

Palomäentien eteläosan kaupunkikuva perustuu pitkälti arkkitehti Lars Sonckin laatimaan asemakaavaan vuodelta 1907. Sonck oli omaksunut uuden eurooppalaisen asemakaava-ajattelun, joka näkyy alueella mm. vapaasti maastonmuotoja noudattelevissa katulinjoissa ja väljissä, puutarhamaisissa tonteissa. Osa Palomäentien länsipuolen taloista on komeita, jugendvaikutteisia, yhdenperheen huviloita terassoituine pihoineen. Kadun itäpuolella puolestaan on pääosin puisia aumakattoisia kaksikerroksisia asuintaloja, joissa näkyy selkeitä 1920-luvun puuklassismin piirteitä.

Alueella on voimassa vuonna 1987 vahvistettu suojelupainotteinen asemakaava (nro 6540), jossa alueen ennen 1960-lukua rakennetut rakennukset on suojeltu suojelumerkinnöillä. Lisäksi kaavan yleismääräyksessä mainitaan, että kaupunkikuvan säilymisen kannalta arvokkaita rakennelmia, kuten aitoja, portaita, pengerryksiä, portteja tms. ei saa hävittää tai tyylillisesti turmella. Lisäksi alueella on voimassa 2017 hyväksytty keskustan strateginen osayleiskaava (yk048), jossa Palomäentienvarsi on merkitty osaksi Pyynikinrinteen valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Merkintään liittyy kaavamääräys: Alueella tapahtuva kehittäminen on sovitettava arvokkaan kulttuuriympäristön vaatimuksiin. Sama arvoaluemerkintä löytyy myös Pirkanmaan 2040 maakuntakaavasta, jossa sitä koskee suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen arvot säilyvät. Uusi rakentaminen on sopeutettava alueen kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen. Yleiskaavan ja maakuntakaavan arvoaluerajaukset perustuvat Museoviraston vuonna 2009 laatimaan inventointiin (RKY).

Pirkanmaan maakuntamuseon kanta on, että vaikka Palomäentien mukulakivettyjä jalkakäytäviä ei ole merkitty suojeltaviksi alueella voimassaolevissa kaavoissa, ovat ne osa valtakunnallisesti merkittävää aluetta ja yksi arvokas piirre alueen hyvin säilyneessä 1900-luvun alun kaupunkikuvassa. Toiseksi Tampereella on jäljellä hyvin vähän 1800-luvulle ja 1900-luvun alkupuolelle tyypillisiä perinteisiä mukulakivillä päällystettyjä katuja ja jalkakäytäviä. Mukulakivipintaa on jäljellä mm. Kaakinmaalla Pirkanmaan musiikkiopiston (De Gamlas hem) ja entisen kulkutautisairaan välissä Kurilankadulla, Amurissa Amurin työläismuseokorttelin ympärillä Makasiinikadulla ja Saarikujalla sekä pienellä alueella Keskustorilla, vanhan kirkon edustalla. Palomäentien jalkakäytävien asfaltointi muuttaisi alueen ilmettä selkeästi modernimmaksi ja vähentäisi siten alueen kulttuurihistoriallista arvoa.

Edellä mainituista syistä Pirkanmaan maakuntamuseo suosittelee mukulakiveyksien säilyttämistä ja kunnostamista Palomäentien jalkakäytävillä. Kiinteistöjen talvikunnossapidon helpottamiseksi, Pirkanmaan maakuntamuseo suosittaa tutkimaan yhtenä vaihtoehtona mukulakiviosuuden merkitsemistä ei talvikunnossapitoa -liikennemerkein. Tämä voisi kenties olla mahdollista, koska kadun vastakkaisen puolen jalkakäytävä on asfaltoitu ja siten helpommin kunnossapidettävissä.