Suojelu: Rakennussuojelulaki. Finlaysonin alueen Vanhan tehtaan kokonaisuus: TR1, TR2, TR5 ja TR22 on suojeltu rakennussuojelulailla.

Finlaysonin puuvillatehtaan perusti James Finlayson 1820. Tehdas oli pitkään suomalaisen teollisuustoiminnan esikuva ja merkittävin työllistäjä. 1870-luvulla Suomen teollisuustyöntekijöistä joka neljäs kävi Finlaysonilla töissä. Tammerkosken toisella puolella sijaitseva Tampella oli kaupungin toinen suuri työllistäjä aina 1990-luvulle saakka.

Finlaysonin tehtaan toiminta alueella päättyi vuonna 1995. Finlaysonin tuotanto siirtyi Forssaan, jossa kankaita painettiin ja värjättiin 2009 asti. Nykyisin yhtiön kotipaikka on Helsinki. Historiallinen Finlaysonin tehdasalue muutettiin liike- matkailu- ja toimistotiloiksi 2000-luvulla.

Rakennetun ympäristön kohde määräytyy kiinteistörajojen mukaan. Kohteen rakennuksista käytetään niille vakiintuneita TR-alkuisia nimiä. TR ja numero kirjoitetaan yhteen. Kiinteistön rakennuksia ovat: TR1 Kuusvooninkinen (TR1c Sprikleritorni, Puutarhakanava), TR2 Kutomo ja kehräämö, TR4 Koskitehdas, TR5 Kutomo ja kehräämö, TR6 Värjäämö, TR7 Porttitehdas eli katuvapriiki, TR19 Höyrykonehuone, TR22 Eteläturbiini, TR36 Höyrykonehuone, TR37 Kehräämö Siperia, TR39 Savupiippu, TR43 Sähköturbiini, TR53 Värjäämö ja TR54 Viimeistämö.

Rakennetun ympäristön kohde on muodostunut useassa rakennusvaiheessa 1820-luvulta 1990-luvulle tehtaan laajentuessa ja uudistuessa. 1990-luvulla rakennusten käyttötarkoitus muuttui ja niissä tehtiin mittavia peruskorjauksia. Osa vanhasta rakennuskannasta purettiin. Koko tehdasaluetta koskeva muutos merkitsi uutta aikakautta säilyneille Finlaysonin tehdasrakennuksille.

1800-luvun lopulla yli puolet Tampereen työläisistä kävi töissä kolmessa suurimmassa tehtaassa: Finlaysonin ja Lapinniemen puuvillatehtailla ja Pellavatehtaalla (myöhemmin Tampella). Finlayson oli 1920-luvulle saakka Pohjoismaiden suurin teollinen toimipaikka. Finlaysonin alue kasvoi 1800-luvun lopussa pienoisvaltioksi kaupungin sisällä. Tehtaan työntekijöiden oli helppo samaistaa itsensä finlaysonilaisiksi. Tehtaalla oli oma koulu, sairaala, poliisi ja kauppa sekä raha.

Finlaysonin alue opas. Työväenmuseo Werstaan julkaisuja 2009.

Kosunen, Lasse. Finlaysonin tehdasalue Tampereella. Rakennuskanta -historia ja tulevaisuus. 1994.

Niemelä, Jari. Tiilestä tehty Tampere. Punatiilirakennuksia eilen, tänään ja huomenna. Tampere-Seuran 110. Julkaisu. Tampere-seura 2006.

Tammerkoski ja kosken kaupunki. Mari Lind, Kimmo Anttila ja Antti Liuttunen. Tampereen museoiden julkaisuja 115. Tampere 2011

Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998. Tampereen kaupungin ympäristötoimi Kaavoitusyksikkö Tampere 1998.