Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainittuun lupahakemukseen. Tarkoituksena on toteuttaa lukiorakennuksen laaja peruskorjaus sekä laajennus rakentamalla länsisiiven kellariin koulutiloja sekä samalla uudistaa ja jäsentää piha-alueet, purkaa nykyinen piharakennus ja rakentaa uusi piharakennus. Peruskorjaus toteutetaan poikkeamisluvalla mm. hankkeen kiireellisyyden, asemakaavan ilmeisen vanhentuneisuuden ja kohteen poikkeuksellisen merkittävien kaupunkikuvallisten ja kulttuurihistoriallisten arvojen vuoksi. Maakuntamuseo on tutustunut hankkeen aineistoihin ja toteaa seuraavaa.

Lyseon lukion kaupunkikuvalliset ja kulttuurihistorialliset arvot on ensimmäisen kerran tunnistettu Tampereen yleiskaavan yhteydessä vuonna 1974 laaditussa arvokohteiden alustavassa luettelossa. Lyseon lukio on listattu arvokohteeksi myös Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998 -teoksessa sekä Tampereen Pyynikintorin ympäristön rakennetun kulttuuriympäristön inventoinnissa (Pirkanmaan maakuntamuseo 2016). Lisäksi se sisältyy Pyynikinrinteen valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön alueeseen (peruste: Museoviraston RKY-inventointi, 2009). Peruskorjaushanketta varten on vielä laadittu Tampereen lyseon lukion rakennushistoriaselvitys (Pirkanmaan maakuntamuseo, 2021) ja Lyseon lukion pihan historiallinen selvitys (FCG, 2022).

Selvitysten mukaan Pyynikintorin etelälaidalla sijaitseva Tampereen lyseon lukio on valmistunut vuonna 1935. Rakennuksen suunnittelusta vastasivat rakennushallituksen arkkitehdit Atte Willberg ja Hjalmar Åberg. Lyseossa on nähtävillä sekä klassistisia että funktionalistisia piirteitä. Kaupunkikuvassa keskeisellä paikalla sijaitsevan viisikerroksisen rakennuksen hahmo on majesteettinen ja voimakkaasti symmetriaan perustuva. Julkisivuaiheet ovat yksinkertaisen hienostuneita. Sileäksi rapatut julkisivut ja sirot alkuperäiset ikkunat korostavat rakennuksen korkeutta. Rakennuksen muoto ja sijoittelu tontille perustuvat pitkälti luonnonvalon hyödyntämiseen tilojen valaisussa. Rakennuksella on arkkitehtonista ja rakennusperinteistä arvoa säilyneiden alkuperäisten tyylipiirteiden, rakennustavan ja materiaalien vuoksi. Lisäksi lyseolla on merkittävää sivistyshistoriallista arvoa 1930-luvun koulusuunnittelun edustajana sekä tiloissa lähes 90 vuotta jatkuneen koulutoiminnan vuoksi.

Lyseon lukion tontilla on voimassa alkuperäinen asemakaava vuodelta 1936. Tontti on siinä osoitettu yleisten rakennusten korttelialueeksi. Kaava ei osoita tontin rakennusoikeuden määrää tai rakennusalaa, eikä lyseolla ole asemakaavassa suojelustatusta. Ikääntynyt asemakaava ei täytä nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999, MRL) vaatimuksia kulttuuriympäristön arvojen vaalimisen osalta.

Edellä mainittu Pyynikinrinteen RKY-alue on merkitty Tampereen kantakaupungin yleiskaavaan 2040, keskustan strategiseen osayleiskaavan ja Pirkanmaan 2040 maakuntakaavaan. Niissä osoitettujen arvojen vaalimiseen tähtäävien kaavamääräysten lisäksi RKY alueita koskevat valtioneuvoston päätöksellä MRL:n valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, joiden mukaan alueen arvojen säilyminen tulee olla kaiken maankäytön lähtökohta.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että lyseon lukion arvot on tunnistettu hankkeessa pääosin hyvin ja muutosten suunnittelun lähtökohdaksi on otettu rakennuksen arvojen säilyttäminen. Lähtötietoina on kattavat ja laadukkaat selvitykset. Muutokset on pyritty sovittamaan rakennuksen ja pihan ominaispiirteisiin ja suunnittelua on tehty hyvässä yhteistyössä Tampereen kaupungin eri yksiköiden ja Pirkanmaan maakuntamuseon (alueellinen vastuumuseo) kanssa.

Rakennuksen saumapeltikate uusitaan säilyttäen vesikaton ilme, muoto, harja‐ ja räystäskorkeus. Ilmanvaihtoasennukset sovitetaan vesikatolle savupiippumaisiin aiheisiin. Kaupunkikuvassa vähempimerkityksisille sisäpihan puolisille vesikattojen pinnoille asennetaan aurinkopaneelit selkeiksi suorakaiteen muotoisiksi ryhmiksi, lappeen suuntaisesti, kehysosat ja kiinnitykset katon sävyyn sovittaen.

Pirkanmaan maakuntamuseo pitää suunnitelmia hyväksyttävinä, lukuun ottamatta sitä, että katon uusimisessa on päädytty käyttämään perinteisen sinkkipintaisen pellin sijaan modernimpaa, tehtaalla pohjamaalattua peltiä. Ratkaisun perusteluna on mainittu aurinkopanelien asennus, mistä johtuen katon maalaaminen muutamien vuosien kuluttua edellyttäisi aurinkopaneelien irrottamista. Maakuntamuseo ei voi suositella modernia pinnoitettua materiaalia, koska sen kestävyydestä ei ole vastaavaa kokemusta kuin pinnoittamattomasta pellistä. Myöskään Museovirasto ei rakennusperinnön hoitoavustuksia myöntäessään ole pitänyt pinnoitettua peltiä (esim. Greencoat) avustuskelpoisena arvorakennuksiin. 

Rakennuksen julkisivurappaus uusitaan lähelle alkuperäistä ulkonäköä ja väriä, alkuperäistä vastaavin materiaalein. Julkisivuun upotetut sadevesijärjestelmät, terastirapatut osat, pääsisäänkäyntien ovet ja lohkokivisokkelin saumat kunnostetaan. Graniittiset sisäänkäyntiportaat säilytetään ennallaan. Pääsisäänkäynnin julkisivu Pyynikintorin suuntaan valaistaan julkisivuvalaistuksella.

Rakennuksessa on kauttaaltaan alkuperäiset puupuitteiset, kaksilasiset ulos ja sisään aukeavat ikkunat. Ikkunoiden apukarmit, eristys, tiivistykset ja vesipellit uusitaan. Ulkoikkunat on tarkoitus korjata tai uusia alkuperäistä vastaavina puusepäntyönä teetettävinä yksilasisina puuikkunoina. Sisäikkunat uusitaan lämpölasipuitteisina.

Pirkanmaan maakuntamuseo huomauttaa, että rakennuksen kulttuurihistoriallinen arvo on pitkälti sitoutunut sen materiaaleihin. Kun materiaaleja ja rakennusosia korvataan uusilla, menetetään samalla osa rakennuksen kertovuudesta, patinasta ja alkuperäisistä piirteistä. Tästä johtuen peruskorjauksen ensisijainen tavoite tulisi olla rakennusosien kunnostaminen, ei uusiminen. Ikkunoiden uusimisella tavoitellaan energiasäästöä. Nykyiset energiatehokkuusmääräykset koskevat ainoastaan uudisrakentamista; vanhan arvorakennuksen ikkunoiden uusimiselle ei siis ole laista johtuvaa perustetta. Kunnostuskelpoisten, erittäin hyvälaatuisesta puusta valmistettujen alkuperäisten ikkunoiden elinkaari on monin verroin pidempi, kuin uusien ikkunoiden. Käyttökelpoisten rakennusosien uusiminen ei ole kestävän kehityksen periaatteiden mukaista.

Länsisiiven kattoterassin kaide kunnostetaan tai uusitaan alkuperäisen mallin mukaisena teräsputkikaiteena lisäten kaiteeseen putoamiselta suojaava suojaverkko. Lyseon länsipuolelle lisätään verkkoseinäinen metallinen hätäpoistumisporras, itäsiiven kellarikerroksen sisäänkäynnille tavarahissi ja länsisiiven itäsivulle uusi sisäänkäyntiporras kellariin tuleville uusille tiloille. Sisätiloja muokataan paikoin nykykäyttöön sopiviksi.

Maakuntamuseo katsoo, että kokonaisuutena suunnitellut julkisivumuutokset parantavat tilojen toiminnallisuutta ja turvallisuutta sekä tuovat kaivattua lisätilaa, eivätkä vaikuttaisi merkittävästi heikentävän rakennuksen arvoja. Rakennuksen julkisivujen ja sisätilojen keskeiset ominaispiirteet, kuten runkomuoto, aukotus, seinämaalaukset sekä käytävien, aulan ja juhlasalin interiöörien ilme säilytetään. Muutosten toteutuksessa tulee korostetun huolellisesti pyrkiä valitsemaan laadukkaat, mahdollisimman sirot, huomaamattomat ja rakennuksen ilmeeseen sopivat vaihtoehdot ja materiaalit sekä suosia säästävän korjaamisen menetelmiä uusimisen sijaan.

Piha-alueelle tehdään laajamittainen perusparannus. Muutos käsittää toimintojen uudelleen jäsentelyn (paikotus, jätehuolto, kulku- ja oleskelualueet), pintarakenteiden ja -materiaalien uusimisen, maanpinnan kallistusten ja hulevesien käsittelyn parantamisen sekä kasvillisuuden osittaisen uusimisen. Lisäksi puretaan nykyinen 1990-luvun puurakenteinen kylmä ulkovaja ja rakennetaan uusi pihavarastorakennus. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että pihaa koskevat muutokset pohjautuvat laadittuun pihaselvitykseen, ne on sovitettu kohteen arvoihin ja siten hyväksyttävissä.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa. Pirkanmaan maakuntamuseo ei vastusta poikkeusluvan myöntämistä lyseon lukion peruskorjaukselle, mutta esittää suunnitelmia vielä tarkistettavan edellä kuvatuilla tavoilla. Pirkanmaan maakuntamuseo toivoo, että museoviranomaiselta pyydetään lausunto myös hankkeen rakennusluvan käsittelyn yhteydessä.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainittuun lupahakemukseen. Tarkoituksena on toteuttaa lukiorakennuksen laaja peruskorjaus sekä laajennus rakentamalla länsisiiven kellariin koulutiloja sekä samalla uudistaa ja jäsentää piha-alueet, purkaa nykyinen piharakennus ja rakentaa uusi piharakennus. Peruskorjaus toteutetaan poikkeamisluvalla mm. hankkeen kiireellisyyden, asemakaavan ilmeisen vanhentuneisuuden ja kohteen poikkeuksellisen merkittävien kaupunkikuvallisten ja kulttuurihistoriallisten arvojen vuoksi. Maakuntamuseo on tutustunut hankkeen aineistoihin ja toteaa seuraavaa.

Lyseon lukion kaupunkikuvalliset ja kulttuurihistorialliset arvot on ensimmäisen kerran tunnistettu Tampereen yleiskaavan yhteydessä vuonna 1974 laaditussa arvokohteiden alustavassa luettelossa. Lyseon lukio on listattu arvokohteeksi myös Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998 -teoksessa sekä Tampereen Pyynikintorin ympäristön rakennetun kulttuuriympäristön inventoinnissa (Pirkanmaan maakuntamuseo 2016). Lisäksi se sisältyy Pyynikinrinteen valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön alueeseen (peruste: Museoviraston RKY-inventointi, 2009). Peruskorjaushanketta varten on vielä laadittu Tampereen lyseon lukion rakennushistoriaselvitys (Pirkanmaan maakuntamuseo, 2021) ja Lyseon lukion pihan historiallinen selvitys (FCG, 2022).

Selvitysten mukaan Pyynikintorin etelälaidalla sijaitseva Tampereen lyseon lukio on valmistunut vuonna 1935. Rakennuksen suunnittelusta vastasivat rakennushallituksen arkkitehdit Atte Willberg ja Hjalmar Åberg. Lyseossa on nähtävillä sekä klassistisia että funktionalistisia piirteitä. Kaupunkikuvassa keskeisellä paikalla sijaitsevan viisikerroksisen rakennuksen hahmo on majesteettinen ja voimakkaasti symmetriaan perustuva. Julkisivuaiheet ovat yksinkertaisen hienostuneita. Sileäksi rapatut julkisivut ja sirot alkuperäiset ikkunat korostavat rakennuksen korkeutta. Rakennuksen muoto ja sijoittelu tontille perustuvat pitkälti luonnonvalon hyödyntämiseen tilojen valaisussa. Rakennuksella on arkkitehtonista ja rakennusperinteistä arvoa säilyneiden alkuperäisten tyylipiirteiden, rakennustavan ja materiaalien vuoksi. Lisäksi lyseolla on merkittävää sivistyshistoriallista arvoa 1930-luvun koulusuunnittelun edustajana sekä tiloissa lähes 90 vuotta jatkuneen koulutoiminnan vuoksi.

Lyseon lukion tontilla on voimassa alkuperäinen asemakaava vuodelta 1936. Tontti on siinä osoitettu yleisten rakennusten korttelialueeksi. Kaava ei osoita tontin rakennusoikeuden määrää tai rakennusalaa, eikä lyseolla ole asemakaavassa suojelustatusta. Ikääntynyt asemakaava ei täytä nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999, MRL) vaatimuksia kulttuuriympäristön arvojen vaalimisen osalta.

Edellä mainittu Pyynikinrinteen RKY-alue on merkitty Tampereen kantakaupungin yleiskaavaan 2040, keskustan strategiseen osayleiskaavan ja Pirkanmaan 2040 maakuntakaavaan. Niissä osoitettujen arvojen vaalimiseen tähtäävien kaavamääräysten lisäksi RKY alueita koskevat valtioneuvoston päätöksellä MRL:n valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, joiden mukaan alueen arvojen säilyminen tulee olla kaiken maankäytön lähtökohta.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että lyseon lukion arvot on tunnistettu hankkeessa pääosin hyvin ja muutosten suunnittelun lähtökohdaksi on otettu rakennuksen arvojen säilyttäminen. Lähtötietoina on kattavat ja laadukkaat selvitykset. Muutokset on pyritty sovittamaan rakennuksen ja pihan ominaispiirteisiin ja suunnittelua on tehty hyvässä yhteistyössä Tampereen kaupungin eri yksiköiden ja Pirkanmaan maakuntamuseon (alueellinen vastuumuseo) kanssa.

Rakennuksen saumapeltikate uusitaan säilyttäen vesikaton ilme, muoto, harja‐ ja räystäskorkeus. Ilmanvaihtoasennukset sovitetaan vesikatolle savupiippumaisiin aiheisiin. Kaupunkikuvassa vähempimerkityksisille sisäpihan puolisille vesikattojen pinnoille asennetaan aurinkopaneelit selkeiksi suorakaiteen muotoisiksi ryhmiksi, lappeen suuntaisesti, kehysosat ja kiinnitykset katon sävyyn sovittaen.

Pirkanmaan maakuntamuseo pitää suunnitelmia hyväksyttävinä, lukuun ottamatta sitä, että katon uusimisessa on päädytty käyttämään perinteisen sinkkipintaisen pellin sijaan modernimpaa, tehtaalla pohjamaalattua peltiä. Ratkaisun perusteluna on mainittu aurinkopanelien asennus, mistä johtuen katon maalaaminen muutamien vuosien kuluttua edellyttäisi aurinkopaneelien irrottamista. Maakuntamuseo ei voi suositella modernia pinnoitettua materiaalia, koska sen kestävyydestä ei ole vastaavaa kokemusta kuin pinnoittamattomasta pellistä. Myöskään Museovirasto ei rakennusperinnön hoitoavustuksia myöntäessään ole pitänyt pinnoitettua peltiä (esim. Greencoat) avustuskelpoisena arvorakennuksiin. 

Rakennuksen julkisivurappaus uusitaan lähelle alkuperäistä ulkonäköä ja väriä, alkuperäistä vastaavin materiaalein. Julkisivuun upotetut sadevesijärjestelmät, terastirapatut osat, pääsisäänkäyntien ovet ja lohkokivisokkelin saumat kunnostetaan. Graniittiset sisäänkäyntiportaat säilytetään ennallaan. Pääsisäänkäynnin julkisivu Pyynikintorin suuntaan valaistaan julkisivuvalaistuksella.

Rakennuksessa on kauttaaltaan alkuperäiset puupuitteiset, kaksilasiset ulos ja sisään aukeavat ikkunat. Ikkunoiden apukarmit, eristys, tiivistykset ja vesipellit uusitaan. Ulkoikkunat on tarkoitus korjata tai uusia alkuperäistä vastaavina puusepäntyönä teetettävinä yksilasisina puuikkunoina. Sisäikkunat uusitaan lämpölasipuitteisina.

Pirkanmaan maakuntamuseo huomauttaa, että rakennuksen kulttuurihistoriallinen arvo on pitkälti sitoutunut sen materiaaleihin. Kun materiaaleja ja rakennusosia korvataan uusilla, menetetään samalla osa rakennuksen kertovuudesta, patinasta ja alkuperäisistä piirteistä. Tästä johtuen peruskorjauksen ensisijainen tavoite tulisi olla rakennusosien kunnostaminen, ei uusiminen. Ikkunoiden uusimisella tavoitellaan energiasäästöä. Nykyiset energiatehokkuusmääräykset koskevat ainoastaan uudisrakentamista; vanhan arvorakennuksen ikkunoiden uusimiselle ei siis ole laista johtuvaa perustetta. Kunnostuskelpoisten, erittäin hyvälaatuisesta puusta valmistettujen alkuperäisten ikkunoiden elinkaari on monin verroin pidempi, kuin uusien ikkunoiden. Käyttökelpoisten rakennusosien uusiminen ei ole kestävän kehityksen periaatteiden mukaista.

Länsisiiven kattoterassin kaide kunnostetaan tai uusitaan alkuperäisen mallin mukaisena teräsputkikaiteena lisäten kaiteeseen putoamiselta suojaava suojaverkko. Lyseon länsipuolelle lisätään verkkoseinäinen metallinen hätäpoistumisporras, itäsiiven kellarikerroksen sisäänkäynnille tavarahissi ja länsisiiven itäsivulle uusi sisäänkäyntiporras kellariin tuleville uusille tiloille. Sisätiloja muokataan paikoin nykykäyttöön sopiviksi.

Maakuntamuseo katsoo, että kokonaisuutena suunnitellut julkisivumuutokset parantavat tilojen toiminnallisuutta ja turvallisuutta sekä tuovat kaivattua lisätilaa, eivätkä vaikuttaisi merkittävästi heikentävän rakennuksen arvoja. Rakennuksen julkisivujen ja sisätilojen keskeiset ominaispiirteet, kuten runkomuoto, aukotus, seinämaalaukset sekä käytävien, aulan ja juhlasalin interiöörien ilme säilytetään. Muutosten toteutuksessa tulee korostetun huolellisesti pyrkiä valitsemaan laadukkaat, mahdollisimman sirot, huomaamattomat ja rakennuksen ilmeeseen sopivat vaihtoehdot ja materiaalit sekä suosia säästävän korjaamisen menetelmiä uusimisen sijaan.

Piha-alueelle tehdään laajamittainen perusparannus. Muutos käsittää toimintojen uudelleen jäsentelyn (paikotus, jätehuolto, kulku- ja oleskelualueet), pintarakenteiden ja -materiaalien uusimisen, maanpinnan kallistusten ja hulevesien käsittelyn parantamisen sekä kasvillisuuden osittaisen uusimisen. Lisäksi puretaan nykyinen 1990-luvun puurakenteinen kylmä ulkovaja ja rakennetaan uusi pihavarastorakennus. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että pihaa koskevat muutokset pohjautuvat laadittuun pihaselvitykseen, ne on sovitettu kohteen arvoihin ja siten hyväksyttävissä.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa. Pirkanmaan maakuntamuseo ei vastusta poikkeusluvan myöntämistä lyseon lukion peruskorjaukselle, mutta esittää suunnitelmia vielä tarkistettavan edellä kuvatuilla tavoilla. Pirkanmaan maakuntamuseo toivoo, että museoviranomaiselta pyydetään lausunto myös hankkeen rakennusluvan käsittelyn yhteydessä.