Oriveden pitäjässä kirjasto perustettiin vuonna 1872 ”Orihveden kirkonkylän lainakirjastona” kauppapalvelija W. L. Westbäckin toimesta (Werkko 1879, 104). Myös Karoliina Bergmania pidetään Oriveden lainakirjaston synnyn kannalta merkittävänä henkilönä, joka vaikutti lukutaidon ja lukemisharrastuksen uranuurtajana. Hänen ylläpitämänään Orivedellä on ollut yksityinen lainakirjasto jo ainakin vuonna 1860. Bergman luovutti 72 kirjanidettä Messukylän lainakirjaston perustamiseksi vuonna 1865 lopettaen yksityiskirjastonsa Orivedellä. (Mäntysaari 1972, 80.)

Vuosien 1917-1918 tapahtumien myötä Oriveden kirjastot tuhoutuivat ja toiminta jouduttiin käynnistämään uudelleen (Mäntysaari 1972, 85). Kirjastolaitos kunnallistettiin vuonna 1921, jota pidetään nykyisen kunnankirjaston perustamisajankohtana (Orivesi 2023; Mäntysaari 1972, 86). Kirjasto toimi kunnantalon tiloissa, kunnes kirjasto muutti Vanha-Lehtisen talon entiseen ns. maalarinverstaaseen vuonna 1945. Kirjasto sai ajanmukaisemmat tilat vuonna 1952 keskuskoulutalolta, jonne saatiin käsikirjasto ja lukusali. Näissä tiloissa kirjasto ehti toimia 17 vuotta. Vuonna 1969 kirjastotoiminta koki suuria muutoksia: sivukirjastot lopettivat toimintansa ja niiden kirjat siirrettiin pääkirjastoon, joka sai uudet tilat Kansallisosakepankin uusiin tiloihin. Uusien tilojen käyttöönoton yhteydessä myös uusi kirjastoauto aloitti liikennöintinsä. (Mäntysaari 1972, 88-96.)

Rakennuspaikan ja rakennuksen historia

Oriveden virastotalon suunnitteli 1970-luvun alussa rakennusarkkitehti Mikko Lintula, joka on suunnitellut myös Toivakan kirjaston (Keski-Suomen maakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt 2016). Rakennus on alun perin koostunut kahdesta samansuuntaisesta, pitkänmallisesta massasta, jotka ovat yhdistyneet toisiinsa toisen kerroksen yhdyskäytävällä. Pohjoispuolisessa siivessä on sijainnut alun perin postitoimisto sekä poliisi, eteläpuolisessa siivessä puolestaan sosiaali- ja verotoimisto sekä asuntoja.

1990-luvulla virastotaloa laajennettiin kunnankirjastolla, joka sijoitettiin alkuperäisten massojen väliin jäävälle sisäpihalle. Kirjasto hyödyntää alkuperäisen virastotalon alakerroksen tiloja varsinaisen kirjastosalin jäädessä entiselle sisäpihalle, johon ylemmän kerroksen virastotilat aukeavat. Kirjaston rakentamisen yhteydessä rakennuksen perustuksia korjattiin, rakennettiin kellari sekä ensimmäisen kerroksen aula.

Suuria rakenteellisia muutoksia rakennukseen ei ole 1990-luvulla tehty. Kirjaston idänpuoleisiin ikkunoihin on asennettu suojakalvot ylikuumenemisen estämiseksi. Lisäksi koko rakennusta koskeva ikkunaremontti ajoittuu kesälle 2023. Kirjaston kalustusta on uudistettu ja tiski on vuodelta 2014.

Rakennuksen eteläpuolella sijaitsee 1960-luvulla rakennettu Oriveden seurakuntatalo Seuris ja itäpuolella entinen paloasema, joka toimii nykyisin konehallina. Lännessä Keskustien toisella puolella sijaitsee poliisilaitos ja pohjoispuolella Osuuspankin talo, joka vastaa mittakaavaltaan ja vaalealta tiiliverhoukseltaan kaupungintalon arkkitehtuuria.

Kirjaston osuus kaupungintalon ulkoasussa on suhteellisen pieni. Sen ainoa oma julkisivu on lasinen itäjulkisivu kahden alkuperäisen siiven välissä.

Oriveden kaupungintalon pohjoispuolelle sijoittuu maakunnallisesti arvokkaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi luokiteltu Oriveden keskustan aluerajaus ja koillispuolelle Oriveden vanhan kylän aluerajaus (Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt 2016, 106-109).

Mäntysaari, K. R. (1972) Oriveden kirkonkylän kansakoulu ; kirjastolaitos: 100 vuotta. Orivesi.

Oriveden kaupungin rakennusvalvonnan arkisto.

• Mikko Lintula, Insinööritoimisto Eero Rönkkö Oy 1971.

• Pertti Neva, arkkitehtitoimisto Neva Oy 1993.

Oriveden sanomat. (1970) ’50 vuotta sitten: Oriveden uuden kirjaston vihkiäiset’ julkaisussa Oriveden sanomat 16.4.1970. Saatavilla [4.9.2023] https://orivedensanomat.fi/2020/04/10/50-vuotta-sitten-oriveden-uuden-kirjaston-vihkiaiset/

Orivesi. (2023) Oriveden historiaa [verkkoaineisto]. Saatavilla [4.9.2023] https://orivesi.fi/kaupunkimme/kaupunki/orivesi-tieto/oriveden-historiaa/

Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. (2016) Pirkanmaan liitto. Saatavilla https://maakuntakaava2040.pirkanmaa.fi/sites/default/files/raku_27052016.pdf

Werkko, K. (1879) Tietoja ja mietteitä Suomen kansa- ja lasten-kirjastoista ynnä lukuyhdistyksistä ja luennoista vuoteen 1875.

Mäntysaari, Esko. Rakennustarkastaja. Kohdekäynti 12.6.2023.