Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta aiheesta. Palanderin talon korttelissa on neljä hissillistä porraskäytävää. Hissit on lisätty porrashuoneisiin 1930-luvun lopun ja 1940-luvun aikana. Hissit ovat Kone Oy:n valmistamat, ja niiden konehuoneet ovat kellarikerroksessa. Kahden rapun hissien koneistot on uudistettu, kahden ovat yhä alkuperäiset. Alkuperäisten hissien koneistot kaipaavat kunnostusta. Lisäksi taloyhtiössä on noussut esiin toive hissien modernisoimisesta ja muuttamisesta nykyistä turvallisemmiksi, mikä tarkoittaisi suurempia muutoksia porraskäytävien ilmeeseen sekä hissikoreihin. Taloyhtiö haluaa mahdollisuuksien mukaan suunnitella ja toteuttaa hissimuutokset huomioiden rakennuksen kulttuurihistorialliset arvot, mistä johtuen on pyydetty Pirkanmaan maakuntamuseon lausuntoa.

Palanderin talona tunnetun näyttävän, Keskustorin etelälaidalla sijaitsevan asuin- ja liiketalon rakennutti kaupunginviskaali Verner Palander. Tyyliltään wieniläisjugendia edustavan rakennuksen suunnittelusta vastasi arkkitehti Birger Federley. Itäinen osa pääportaineen valmistui v. 1901. Läntisen, koristeellisemman osan uudet suunnitelmat laati Vihtori Heikkilä, ja se valmistui v. 1905. Samaan korttelikokonaisuuteen kuuluvat myös tontin vanhin, Hallituskadun varren kaksikerroksinen rakennusosa (F. L. Calonius, 1880-81) sekä Kirkkokadun puoleinen, kolmikerroksinen rakennusosa (1889, suunnittelija ei tiedossa), jota on korotettu kahdella kerroksella vuonna 1943 arkkitehti Harry W. Schreckin suunnitelmien mukaisesti.

Palanderin talon ja koko korttelin arkkitehtoniset, rakennusperinteiset ja kaupunkikuvalliset arvot ovat poikkeuksellisen merkittävät. Kohde on mukana Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998 -julkaisussa ja on myös osa Tampereen Hämeenkadun, Hämeensillan ja Keskustorin valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (Museovirasto, RKY 2009).

Valtaosaa korttelin rakennuksista koskee voimassa olevassa, vuonna 1996 hyväksytyssä asemakaavassa suojelumerkintä sr-37: Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas sekä kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavilla korjaus- ja muutostöillä ei saa turmella rakennuksen julkisivujen rakennustaiteellisia arvoja. Lisärakentamisella ei saa muuttaa rakennuksen kadunpuoleista räystäskorkeutta tai kattomuotoa. Mahdolliset kadun puoleiset kattoikkunat tulee rakentaa rakennuksen tyyliin sopivalla tavalla. Kirkkokadun puoleista korotettua osaa koskee suojelumerkintä sr-18: Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas sekä kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavilla korjaus- ja muutostöillä ei saa turmella rakennuksen rakennustaiteellisia arvoja. Tontin vanhinta, Hallituskadun varren kaksikerroksista rakennusosaa ei ole suojeltu. Asemakaavaa varten ei ole laadittu rakennusinventointia tai muuta selvitystä, josta kävisi ilmi yksityiskohtaisemmin korttelin rakennusten ominaispiirteet, jotka asemakaavassa on pyritty suojelemaan.

Pirkanmaan maakuntamuseon rakennustutkija teki lausunnon laatimiseksi kohteeseen maastokäynnin 18.11.2020. A-rappuun, joka on Palanderin talon pääsisäänkäynti, kuljetaan Keskustorilta. Rappu on muita porrashuoneita näyttävämpi ja avarampi, ja sen kiinteään sisustukseen liittyy erityisiä arkkitehtonisia arvoja. Hissi on Tampereen kaupungin rakennusvalvonnan lupakuvien perusteella lisätty A-rappuun vuonna 1938. Päärapun pohjakerroksen hissin ilme poikkeaa muista laadukkaammilla materiaaleillaan. Korkea hissikuilun aukko on erotettu porrashuoneesta lasiseinällä, jossa on teräksiset kehykset ja lasiovi. Muiden A-rapun kerrosten ja muiden rappujen hissikuilujen aukoissa on porraskäytävän seinän värinen, vaalea beige metalliverkkoseinä ja metalliverkko-ovi.

Kaikki hissikorit ovat pieniä, niiden seinät puuverhoillut (mahdollisesti jalopuuviilua) ja korin ovet sivuun vedettävät metalliristikot. Korttelin hissit ovat ilmeeltään yhtenäiset. Hissit ovat kahden hissin koneistojen uusimista lukuun ottamatta säilyneet pääosin alkuperäisessä asussaan ovien painikkeita ja lukituksia myöten. Kaikkien rappujen hissikuilut ovat porrashuoneiden sivu- tai päätyseinään upotettuja, mikä on mahdollistanut porrashuoneiden alkuperäisen ilmeen säilymisen eheänä. A-, B- ja C-rappujen ilme on aivan 1900-luvun alusta. Niiden kulttuurihistoriallisesti arvokkaita ominaispiirteitä ovat mm. tilan korkeus, kuvioidut mosaiikkibetonilattiat, koristeelliset porraskaiteet sekä päärapun seinäpintojen eläinaiheiset kipsireliefit. Kirkkokadun puoleinen porrashuone vaikuttaisi uusitun tai rakennetun 1940-luvun korotuksen yhteydessä. Sen ilme on muita pelkistetympi ja koristelematon, rakentamis- tai uusimisaikaansa heijasteleva. Porrashuoneet kertovat ilmeikkäästi korttelin kerroksisesta historiasta. Hissit on suunniteltu ja toteutettu huolellisesti porrashuoneiden ilmettä vaalien. Niiden keskeisiä ominaispiirteitä ovat korkeat, ilmavat lasi- ja verkkoseinäiset hissikuilut, ilmavuutta tehostavat hissikorien metalliverkko-ovet sekä laadukkaat puuverhoillut seinäpinnat.

Pirkanmaan maakuntamuseon näkemys on, että Palanderin talon 1940-luvun hisseillä detaljeineen on erityistä arvoa porrashuoneiden ilmeelle ja kyseisten piirteiden poistaminen väistämättä vähentäisi porrashuoneiden kertovuutta ja historiallisia arvoja. Parhaiten korttelin kulttuurihistorialliset arvot säilyisivät, mikäli nykyiset hissikuilujen aukkojen lasi- ja verkkoseinät sekä hissikorit ristikko-ovineen puhdistettaisiin ja kunnostettaisiin entisöiden. Mikäli hissikuilujen verkkoseinien turvallisuutta halutaan parantaa, voitaisiin niihin sisäpuolelle kiinnittää pleksit tai vastaavat läpinäkyvät levyt. Hissikoneistojen uusimiselle ei ole estettä. Mikäli talon historiaa halutaan vaalia ja säilyttää, olisi alkuperäiset hissikoneistot hyvä dokumentoida ennen niiden poistamista. Dokumentoinnissa kerätyistä tiedoista ja valokuvista voisi teettää vaikkapa infotaulun sopivaan tilaan ripustettavaksi.

Mikäli hissit kuitenkin päädytään uusimaan, on tärkeää säilyttää porrashuoneiden ja hissikuilujen välinen ilmavuus ja avoimuus. Hissikuilujen aukoissa tulisi siis käyttää joko lasia tai verkkoa ja myös hissikorin oven tulisi olla mahdollisimman avoin ja läpinäkyvä. Hissien uusiminen edellyttää huolellista suunnittelua, ja myös toteuttamisessa tulee huolehtia, että yksityiskohdat toteutetaan laadukkaasti ja rakennuksen arkkitehtuuriin sopivalla tavalla. Hissien uusimisen yhteydessä myös hissikorit tulisi dokumentoida alkuperäisten koneistojen lisäksi. Mikäli hissien uusimishanke etenee, tarkemmat suunnitelmat pyydetään lähettämään kommentoitaviksi Pirkanmaan maakuntamuseoon.

Lopuksi Pirkanmaan maakuntamuseo nostaa esiin seikan, ettei Palanderin talosta ole tehty rakennushistoriaselvitystä, josta rakennuksen historia ja arvot, vaikkapa materiaalien, sisätilojen ja julkisivujen säilyneisyys, kävisivät yksityiskohtaisesti ilmi. Maakuntamuseon tietoon on viime vuosina tullut useita korttelia koskevia muutoshankkeita sekä sisätiloista löytyneitä arvokkaita seinämaalauksia. Arvorakennuksessa rakennushistoriaselvityksestä olisi hyötyä sekä normaalien kunnostustoimien suunnittelussa että mahdollisten muutosten suunnittelussa ja niiden vaikutusten arvioinnissa. Maakuntamuseo suositteleekin ko. selvityksen laatimista ensitilassa. Ohjeita selvityksen tekemiseen löytyy mm. Museoviraston Talon tarinat -oppaasta.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta aiheesta. Palanderin talon korttelissa on neljä hissillistä porraskäytävää. Hissit on lisätty porrashuoneisiin 1930-luvun lopun ja 1940-luvun aikana. Hissit ovat Kone Oy:n valmistamat, ja niiden konehuoneet ovat kellarikerroksessa. Kahden rapun hissien koneistot on uudistettu, kahden ovat yhä alkuperäiset. Alkuperäisten hissien koneistot kaipaavat kunnostusta. Lisäksi taloyhtiössä on noussut esiin toive hissien modernisoimisesta ja muuttamisesta nykyistä turvallisemmiksi, mikä tarkoittaisi suurempia muutoksia porraskäytävien ilmeeseen sekä hissikoreihin. Taloyhtiö haluaa mahdollisuuksien mukaan suunnitella ja toteuttaa hissimuutokset huomioiden rakennuksen kulttuurihistorialliset arvot, mistä johtuen on pyydetty Pirkanmaan maakuntamuseon lausuntoa.

Palanderin talona tunnetun näyttävän, Keskustorin etelälaidalla sijaitsevan asuin- ja liiketalon rakennutti kaupunginviskaali Verner Palander. Tyyliltään wieniläisjugendia edustavan rakennuksen suunnittelusta vastasi arkkitehti Birger Federley. Itäinen osa pääportaineen valmistui v. 1901. Läntisen, koristeellisemman osan uudet suunnitelmat laati Vihtori Heikkilä, ja se valmistui v. 1905. Samaan korttelikokonaisuuteen kuuluvat myös tontin vanhin, Hallituskadun varren kaksikerroksinen rakennusosa (F. L. Calonius, 1880-81) sekä Kirkkokadun puoleinen, kolmikerroksinen rakennusosa (1889, suunnittelija ei tiedossa), jota on korotettu kahdella kerroksella vuonna 1943 arkkitehti Harry W. Schreckin suunnitelmien mukaisesti.

Palanderin talon ja koko korttelin arkkitehtoniset, rakennusperinteiset ja kaupunkikuvalliset arvot ovat poikkeuksellisen merkittävät. Kohde on mukana Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998 -julkaisussa ja on myös osa Tampereen Hämeenkadun, Hämeensillan ja Keskustorin valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (Museovirasto, RKY 2009).

Valtaosaa korttelin rakennuksista koskee voimassa olevassa, vuonna 1996 hyväksytyssä asemakaavassa suojelumerkintä sr-37: Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas sekä kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavilla korjaus- ja muutostöillä ei saa turmella rakennuksen julkisivujen rakennustaiteellisia arvoja. Lisärakentamisella ei saa muuttaa rakennuksen kadunpuoleista räystäskorkeutta tai kattomuotoa. Mahdolliset kadun puoleiset kattoikkunat tulee rakentaa rakennuksen tyyliin sopivalla tavalla. Kirkkokadun puoleista korotettua osaa koskee suojelumerkintä sr-18: Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas sekä kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavilla korjaus- ja muutostöillä ei saa turmella rakennuksen rakennustaiteellisia arvoja. Tontin vanhinta, Hallituskadun varren kaksikerroksista rakennusosaa ei ole suojeltu. Asemakaavaa varten ei ole laadittu rakennusinventointia tai muuta selvitystä, josta kävisi ilmi yksityiskohtaisemmin korttelin rakennusten ominaispiirteet, jotka asemakaavassa on pyritty suojelemaan.

Pirkanmaan maakuntamuseon rakennustutkija teki lausunnon laatimiseksi kohteeseen maastokäynnin 18.11.2020. A-rappuun, joka on Palanderin talon pääsisäänkäynti, kuljetaan Keskustorilta. Rappu on muita porrashuoneita näyttävämpi ja avarampi, ja sen kiinteään sisustukseen liittyy erityisiä arkkitehtonisia arvoja. Hissi on Tampereen kaupungin rakennusvalvonnan lupakuvien perusteella lisätty A-rappuun vuonna 1938. Päärapun pohjakerroksen hissin ilme poikkeaa muista laadukkaammilla materiaaleillaan. Korkea hissikuilun aukko on erotettu porrashuoneesta lasiseinällä, jossa on teräksiset kehykset ja lasiovi. Muiden A-rapun kerrosten ja muiden rappujen hissikuilujen aukoissa on porraskäytävän seinän värinen, vaalea beige metalliverkkoseinä ja metalliverkko-ovi.

Kaikki hissikorit ovat pieniä, niiden seinät puuverhoillut (mahdollisesti jalopuuviilua) ja korin ovet sivuun vedettävät metalliristikot. Korttelin hissit ovat ilmeeltään yhtenäiset. Hissit ovat kahden hissin koneistojen uusimista lukuun ottamatta säilyneet pääosin alkuperäisessä asussaan ovien painikkeita ja lukituksia myöten. Kaikkien rappujen hissikuilut ovat porrashuoneiden sivu- tai päätyseinään upotettuja, mikä on mahdollistanut porrashuoneiden alkuperäisen ilmeen säilymisen eheänä. A-, B- ja C-rappujen ilme on aivan 1900-luvun alusta. Niiden kulttuurihistoriallisesti arvokkaita ominaispiirteitä ovat mm. tilan korkeus, kuvioidut mosaiikkibetonilattiat, koristeelliset porraskaiteet sekä päärapun seinäpintojen eläinaiheiset kipsireliefit. Kirkkokadun puoleinen porrashuone vaikuttaisi uusitun tai rakennetun 1940-luvun korotuksen yhteydessä. Sen ilme on muita pelkistetympi ja koristelematon, rakentamis- tai uusimisaikaansa heijasteleva. Porrashuoneet kertovat ilmeikkäästi korttelin kerroksisesta historiasta. Hissit on suunniteltu ja toteutettu huolellisesti porrashuoneiden ilmettä vaalien. Niiden keskeisiä ominaispiirteitä ovat korkeat, ilmavat lasi- ja verkkoseinäiset hissikuilut, ilmavuutta tehostavat hissikorien metalliverkko-ovet sekä laadukkaat puuverhoillut seinäpinnat.

Pirkanmaan maakuntamuseon näkemys on, että Palanderin talon 1940-luvun hisseillä detaljeineen on erityistä arvoa porrashuoneiden ilmeelle ja kyseisten piirteiden poistaminen väistämättä vähentäisi porrashuoneiden kertovuutta ja historiallisia arvoja. Parhaiten korttelin kulttuurihistorialliset arvot säilyisivät, mikäli nykyiset hissikuilujen aukkojen lasi- ja verkkoseinät sekä hissikorit ristikko-ovineen puhdistettaisiin ja kunnostettaisiin entisöiden. Mikäli hissikuilujen verkkoseinien turvallisuutta halutaan parantaa, voitaisiin niihin sisäpuolelle kiinnittää pleksit tai vastaavat läpinäkyvät levyt. Hissikoneistojen uusimiselle ei ole estettä. Mikäli talon historiaa halutaan vaalia ja säilyttää, olisi alkuperäiset hissikoneistot hyvä dokumentoida ennen niiden poistamista. Dokumentoinnissa kerätyistä tiedoista ja valokuvista voisi teettää vaikkapa infotaulun sopivaan tilaan ripustettavaksi.

Mikäli hissit kuitenkin päädytään uusimaan, on tärkeää säilyttää porrashuoneiden ja hissikuilujen välinen ilmavuus ja avoimuus. Hissikuilujen aukoissa tulisi siis käyttää joko lasia tai verkkoa ja myös hissikorin oven tulisi olla mahdollisimman avoin ja läpinäkyvä. Hissien uusiminen edellyttää huolellista suunnittelua, ja myös toteuttamisessa tulee huolehtia, että yksityiskohdat toteutetaan laadukkaasti ja rakennuksen arkkitehtuuriin sopivalla tavalla. Hissien uusimisen yhteydessä myös hissikorit tulisi dokumentoida alkuperäisten koneistojen lisäksi. Mikäli hissien uusimishanke etenee, tarkemmat suunnitelmat pyydetään lähettämään kommentoitaviksi Pirkanmaan maakuntamuseoon.

Lopuksi Pirkanmaan maakuntamuseo nostaa esiin seikan, ettei Palanderin talosta ole tehty rakennushistoriaselvitystä, josta rakennuksen historia ja arvot, vaikkapa materiaalien, sisätilojen ja julkisivujen säilyneisyys, kävisivät yksityiskohtaisesti ilmi. Maakuntamuseon tietoon on viime vuosina tullut useita korttelia koskevia muutoshankkeita sekä sisätiloista löytyneitä arvokkaita seinämaalauksia. Arvorakennuksessa rakennushistoriaselvityksestä olisi hyötyä sekä normaalien kunnostustoimien suunnittelussa että mahdollisten muutosten suunnittelussa ja niiden vaikutusten arvioinnissa. Maakuntamuseo suositteleekin ko. selvityksen laatimista ensitilassa. Ohjeita selvityksen tekemiseen löytyy mm. Museoviraston Talon tarinat -oppaasta.