Asemakaavoituksen historia: De Gamlas Hemin tontti on yksi Kaakinmaan 1896 ruutuasemakaavan tonteista.

Sosiaalihistoria: De Gamlas Hem kertoo yhdistyksen perustamasta ja toteuttamasta vanhushuollosta 1900-luvun alkupuolella.

Maisemallisesti merkittävä sijainti: De Gamlas Hemin tontti rajoittuu kaikilta sivuiltaan katuihin, rakennus on sijoitettu etäälle katulinjoista avaran tontin itäpäätyyn, tontin etelä- ja länsipuolella on rakentamattomat puistoalueet, joiden maasto viettää etelään Pyhäjärvelle. Sijainnistaan, avarasta tontistaan ja ympäröivistä rakentamattomista alueista johtuen De Gamlas Hemillä on merkittävä maisemallinen asema Eteläpuiston reunassa, jossa tiivis ruutukaavaan perustuva umpikorttelien Kaakinmaan kaupunginosa muuttuu vähitellen avoimeksi puistoalueeksi.

Federleyn jugendtyylistä rakennusta pidetään erityisesti sisätilojen osalta huomattavana. Tilaratkaisun pohjana on molemmat kerrokset läpäisevä keskushalli, joka on valaistu suuren monivärisen kattoikkunan kautta. Ensimmäisen kerroksen pohjoispuolelle on sijoitettu ruokailu- sekä ravintolatilat ja asuinhuoneet on sijoitettu hallin ympärille. Tiloilla ja sisustusratkaisuilla tavoiteltiin jugendille tyypillistä kodikasta tunnelmaa. Federley suunnitteli myös suuren osan talon kiinteästä sisustuksesta ja kalusteista, mikä on jugendajalle tyypillistä - tavoitteena oli luoda, ei vain rakennus, vaan kokonaistaideteos.

Tampereen De Gamlas Hemiä kehuttiin sen valmistuttua hypermoderniksi. Siellä oli mm. avarat asuinhuoneet ja oleskelutilat sekä sisävessat. Viimeistään 1970-luvulle tultaessa oli kuitenkin ilmeistä, että rakennus ei enää vastannut ajan vaatimuksia: asuinhuoneista puuttui vesipiste ja oma wc, lisäksi portaita oli ikääntyville asukkaille liian paljon ja siitä johtuen paloturvallisuudessa oli puutteita. Niinpä vanhainkotia hallinnoiva säätiö päätti rakennuttaa uudisrakennuksen, joka valmistui vuonna 1983 osoitteeseen Rongankatu 9. Uudessa rakennuksessa oli jokaiselle asukkaalle yhden asuinhuoneen sijaan pieni asunto, jossa oli keittiö, kylpyhuone ja parveke. Lisäksi asukkaiksi pääsivät nyt myös miehet sekä pariskunnat. Yksityisen säätiön ylläpitämän De Gamlas Hem -palvelukodin toiminta jatkuu edelleen.

Tampereen kaupunki osti vanhan De Gamlas Hemin tontteineen vuonna 1982. Tilat peruskorjattiin arkkitehti Harry W. Schreckin suunnitelmien mukaan Pirkanmaan musiikkiopiston käyttöön.

Opisto on toiminut tiloissa vuodesta 1984 alkaen.

Vanhainkodilla on melko kookas tontti. Rakennus on sijoitettu tontin itäpäähän, etäälle katulinjoista. Tonttia ympäröivässä puuaidassa on portit etelä-, itä- ja pohjoissivuilla. Sisäänkäynneille vievät sorapintaiset kulkuväylät, rakennuksen ympärys on katettu betonilaatoituksella. 1940-luvun ilmakuvan perusteella pihassa on ollut hyvinhoidettu muotopuutarha. Piha on todennäköisesti alkujaan ollut tärkeä osa talon toimintoja. Se on toiminut varsinkin kesäaikana asukkaiden virkistys ja oleskelupaikkana. Nykyisin piha on nurmella ja siellä kasvaa runsaasti kookasta puustoa: mäntyjä, koivuja, pihtakuusia, vaahteroita ja muutamia omenapuita. Aita jakaa pihan hoidetumpaan itäosaan ja paikoin pusikoituneeseen länsiosaan, jossa alkujaan oli kasvimaita.

- De Gamlas Hemin julkisivujen piirteiden, aukotuksen, kattomuodon, runkomuodon, tilajaon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien, muotojen ja tyylipiirteiden säilyminen.

- Rakennuksen julkisivujen ja sisätilojen pintojen ja kiinteän sisustuksen alkuperäisten tai niitä vastaavien rakennusosien ja materiaalien, kuten ovien, ikkunoiden (mukaan lukien ikkunoiden ja ovien lukot ja heloitus), portaiden, kaiteiden, kaakeliuunien ja panelointien säilyminen ja kunnostaminen.

- Tarvittavien tarkempien selvitysten (mm. materiaali- ja värimääritykset) laatiminen, vähintäänkin muutoskohteen osalta, ennen rakennuksen tulevien kunnostustöiden suunnittelua.

- Jo tehtyjen muutosten palauttaminen (esim. rappauksen materiaali, väri ja toteutustapa) mahdollisuuksien mukaan tulevien kunnostustöiden yhteydessä.

- Rakennuksen ja sitä ympäröivän pihan pintojen ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen avaran ja puistomaisen pihapiirin sekä pihapiirin komeimpien puiden säilyminen.

- Pihan polkujen, kulkuväylien, aidan ja porttien säilyminen. Mikäli aitaa, portteja tai pihan jäsennystä uusitaan, tulisi ne pyrkiä toteuttamaan alkuperäisen 1904 laaditun suunnitelman mukaisesti.

- Pihan ja rakennuksen aseman säilyminen katu- ja järvimaisemissa sekä etelä- ja länsipuolisten puistoalueiden maisemassa.

- Tontin länsiosaan mahdollisesti rakennettavan uudisrakennuksen sopeutuminen ympäristöönsä: sen harjakorkeus ei saa olla korkeampi kuin De Gamlas Hemin ja sen tulee muutoinkin olla sille alisteinen.

- Tontin pohjoispuolisen Kurilankadun säilyminen kapeana ja mukulakivipinnotteisena ja tontin länsipuolisen Koulukadun säilyminen bulevardimaisena, lehtipuiden reunustamana.

Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998. Tampereen kaupungin kaavoitusyksikkö, julkaisuja 2/98, Tampere 1998.

RAKENNUSPIIRUSTUKSET

Alkuperäiset rakennuslupapiirustukset ja myöhemmin tehdyt muutoslupapiirustukset (mikrofilmit).Tampereen kaupunki, Rakennusvalvonnan arkisto.

Alkuperäiset rakennuspiirustukset. Tampereen kaupunginarkisto.

VALOKUVAT JA ILMAKUVAT

Ortoilmakuvat 1946-2011. Maanmittauslaitos. http://www.paikkatietoikkuna.fi/ ja Tampereen kaupunki, karttapalvelu https://kartat.tampere.fi/oskari

Vanhat valokuvat, Vapriikin kuva-arkisto.

KIRJALLISUUS

Doepel Lennart, De Gamlas Hem - Vanhain koti Tampereella. Teoksessa Vårt Tammerfors : en svensk språkö i hjärtat av det finska Tavastland. Svenska klubben i Tammerfors, Tampere 2001.

Kivinen, Paula; Tampereen jugend : arkkitehtuuri taideteollisuus. Otava, Helsinki 1982.

LEHTIARTIKKELIT

Halme Kerttu; De Gamlas Hem. Artikkeli Tammerkoski -lehdessä, 5/1994. s. 8.

Mettälä Helena; Käynnillä Eteläpuiston vanhainkodissa. Artikkeli Tammerkoski -lehdessä, 8/1958. ss. 414-415.

Mummukopasta musiikin opinahjoksi. Artikkeli Tammerkoski -lehdessä, 8/1984. ss. 16-18.

INTERNETLÄHTEET

Miettunen, Katja-Maria: Birger Federley (1874–1935) Koskesta voimaa. Tampereen yliopiston historiatieteenlaitoksen verkkojulkaisu http://www.uta.fi/koskivoimaa/henkilot/federley.htm [luettu 11.3.2016]

Pirkanmaan musiikkiopiston internetsivut http://www.pmo.fi/ [luettu 11.3.2016]

MUUT LÄHTEET

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, Eteläpuiston ja lähiympäristön asemakaava nro 8581. Tampereen kaupunki, asemakaavoitus, 23.4.2015.

Kiinteistötiedot. Maanmittauslaitos, Kiinteistötietojärjestelmä. http://www.ktj.fi/

Rakennustiedot. Tampereen kaupunki, karttaja paikkatietopalvelu https://kartat.tampere.fi/oskari