Kangasalan rajalla sijaitsevan Tampereen Ojalan alueelle suunnitellaan ase-makaavoitusta, jonka ensimmäinen vaihe käsittää mm. pääkokoojakadun Lam-minrahkan ja Aitolahdentien välille sekä pientalo- ja kerrostalovaltaisten aluei-den, kaupallisten palveluiden sekä viheralueiden suunnittelun. Tutustuttuaan kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan Pirkanmaan maakuntamuseo to-teaa, että sillä ei ole suunnitelmasta huomautettavaa rakennetun ympäristön johdosta.

Asemakaavahanketta koskeva arkeologinen selvitys on Ojalan yleiskaava-alueen arkeologinen inventointi (Mikroliitti Oy, tehty vuonna 2010 ja täydennetty 2011). Selvitys on riittävä käsillä olevaa asemakaavatyötä varten. Ojala I:n kaa-va-alueella sijaitsee osa inventoinnissa todetusta historiallisen ajan kiinteästä muinaisjäännöksestä Ojalan turverata ja -tehdas (mj.rek.nro 1000019709), jonka tiedot merkitään kaavaselostukseen vuoden 2011 inventointiraportin perusteel-la. Kaava-alueelle sijoittuu turveradan pohjoinen osa-alue.Muinaisjäännös on kokonaisuutena harvinainen, Tampereen teollisuushistoriaan liittyvä kohde.

Kiinteä muinaisjäännös on suoja-alueineen rauhoitettu muinaismuistolailla ja sen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, poistaminen tai muu siihen kajoa-minen on kielletty (MML 1 §, 4 §). Kiinteä muinaisjäännös on merkitty sm-2 -aluevarauksena vuonna 2016 voimaan tulleeseen Ojalan yleiskaavaan. Turve-rata ja -tehdas merkitään suoja-alueineen asemakaavaan samansuuruisena ja -muotoisena sm-aluevarauksena kuin se on yleiskaavassa (liitekartta). Merkin-nän selitys ja määräys ovat Alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolailla rauhoi-tettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä.Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttami-nen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevat suunnitelmat tulee lähettää museoviranomaiselle lausuntoa varten. Ko-koojakadun ja muinaisjäännösalueen risteämiskohdissa tulee kadun rakenta-misvaiheessa varautua radanpohjan arkeologiseen dokumentointiin. Kaavan vaikutusten arvioinnissa tulee kiinnittää riittävästi huomiota muinaisjäännös-alueeseen.

1800- ja 1900-luvun vaihteessa Finlaysonin tehtaan toimintaan liittyneestä tuo-tantolaitoksesta on Ojalan maastossa jäljellä polttoturvetta tuottaneen tehtaan turpeenkuivatusuunin ja turveauman jäänteet, paviljongiksi luonnehditun ra-kenteen perustukset sekä turpeen kuljetukseen rakennetun radan pohja. Ra-kenteet muodostavat metsämaastossa ilmeikkään ja kertovan kokonaisuuden. Muinaisjäännökseen liittyvät tarinat ja fyysiset piirteet lisäävät ympäristön kiin-nostavuutta ja niitä on mahdollisuus hyödyntää kaavasuunnittelussa. Säilymis-tä tukevilla kaavaratkaisuilla edistetään uudelle asuinalueelle muodostuvia merkityksiä.

Muinaisjäännösalueen säilyminen turvataan parhaiten siten, että koko muinais-jäännösalueen ja vierialueen päämaankäyttöä koskeva merkintä on VL-viheralue. Yleiskaavassa muinaisjäännöksen pohjoispuoleinen osa sijaitsee asuinpientalojen alueella (AP). Käsillä olevan kaava-alueen ulkopuolella sijait-sevan muinaisjäännöksen etelänpuoleisen alueen päämaankäyttö on yleiskaa-vassa viheralue (VL), mikä tukee hyvällä tavalla teollisuushistoriallisen kohteen asemaa ympäristössä. Muinaisjäännöksen länsipuolella siihen rajautuu myös yleiskaavan AK-1 -aluevaraus.

Asemakaavassa muinaisjäännösalueelle ei saa osoittaa pien- ja kerrostaloja tai niihin liittyviä rakenteita. Mikäli muinaisjäännöksen läheisyyteen osoitetaan vi-heralueen lisäksi AP- ja AK-alueita, rakennusalat, rakennuspaikat ja muut maa-pohjan kajoamista mahdollistavat ja muinaisjäännöksen hahmottumista heiken-tävät maankäytön merkinnät tulee rajata selkeästi riittävän etäälle muinaisjään-nösalueen aluevarauksesta.

Turveradan pohjaa ei tule hyödyntää suoraan kevyen liikenteen kulkureittinä; se olisi lähtökohtaisesti ristiriidassa muinaismuistolain 1 §:n kanssa eikä tue muinaisjäännöksen kertovuutta ja ominaispiirteiden hahmottumista. Radan alue ja ilme tulee säilyttää muokkaamattomana, visuaalisesti jatkuvana kokonai-suutena. Yleiskaavassa hyväksytyllä tavalla rata voidaan kuitenkin katkaista ka-dun risteämiskohdassa kahdessa paikassa, joista toinen sijaitsee tällä kaava-alueella. Radan ylittävän kadun risteämiskohdassa kadun leveys saa olla kaik-kine rakenteineen enintään 15 metriä. Risteämiskohta tulee suunnitella siten, että visuaalisesti radan linja jatkuu molempiin suuntiin eikä ratanäkymää peitetä esimerkiksi suojapuustolla.

Turveradan ja kokoojakadun risteämiskohdassa radan nykytila tulee asemakaa-voituksen aikana dokumentoida riittävästi tallentamalla siitä kuvia, tarkat sijainti-tiedot korkeuslukemineen ja laatimalla ylityskohdan nykytilasta sanallinen ku-vaus. Kadun rakentamisen kaivutyöt tulee radan ylityskohdassa tehdä arkeolo-gin valvonnassa, jolloin dokumentoidaan vielä maan pinnan alla olevat radan rakenteet. Dokumentointivelvoitteesta on syytä olla maininta kaavamerkinnän selitysosassa. Muinaisjäännöksen huomioon ottamista koskevat tiedot tulee il-metä kaavaselostuksesta.