Kaupin vanhempi keuhkotautiparantola (arkkitehti Lambert Pettersson, valmistunut 1915) on osa Kaupin sairaala asuinrakennuksineen -nimistä maakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä. Rakennus on suojeltu asemakaavassa merkinnällä sr-1, jonka mukaan rakenus on rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus jota ei saa purkaa. Edellä mainitut arvot tulee säilyttää korjaus- ja muutostöissä. Jos aiemmissa korjauksissa on toimittu tämän periaatteen vastaisesti, on rakennus korjaus- ja muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan entistäen. Rakennuksesta on laadittu Kaupin sairaalan alue - Vanha parantola -niminen rakennushistoriaselvitys http://siiri.tampere.fi/displayObject.do?uri=http%3a%2f%2fwww.profium.com%2farchive%2fArchivedObject-C7A2DA9A-E41C-9297-555A-ED94CA828AFF

Nykyinen pääsisäänkäynnin kaide on teräsrakenteinen ja jugendtyylinen. Se vastaa vuoden 1930 julkisivupiirustuksia ja näkyy 1920-luvulta olevassa valokuvassa. Rakennushistoriaselvityksen mukaan kaide on todennäköisesti alkuperäinen. Rakennus koki merkittäviä vaurioita vuonna 1918, joten voi myös olla mahdollista, että kaide on uusittu sodan tuhoja kunnostettaessa. Joka tapauksessa nykyinen kaide on huomattavan iäkäs ja merkittävä osa rakenuksen pääsisäänkäynnin luonnetta ja rakennuksen kulttuurihistoriallisia arvoja. Kaide tulee pyrkiä säilyttämään. Tällä hetkellä kaide on paikoillaan tasanteen osata, portaiden kaide on irrotettu katkaisemalla se kiinnityskohdistaan. Portaiden osuudelta pystypinnojen alaosissa on pahoja ruostevaurioita ja todennäköisesti myös kaiteen osien kiinitysruuvit ovat ruostuneet niin pahoin, että osien erottaminen niiden osittaiseksi uusimiseksi olisi erittäin haastavaa. Myös tasanteen kaide on ruostunut, ja sen kiinnityskohdat ovat myös vaurioittaneet kivitasoa lohkomalla kivien ulkopintoja. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että ainakin tasanteen kaide tulisi kunnostaa. Porrasosuuden kunnostamisen vaihtoehtona kaide voidaan siltä osin rakentaa uudestaan alkuperäistä vastaavana. Kunnostettuna tai uusittuna kaidetta on mahdollista jatkaa niin, että se ulottuu maantasolle asti. Kaiteen kunnostuksessa ja mahdollisessa uusimisessa on pyrittävä mahdollisimman hyvin alkuperäistä kaidetta vastaavaan sirouteen, ja kiinnitykset tulee toteuttaa yksittäisillä kauluksilla.

Rakennuksen itäpäädyn nykyinen ovi sijaitsee samalla paikalla, jossa on alun perin sijainnut potilaiden päällysvaatteiden säilytykseen tarkoitettuun huoneeseen vievästä väliköstä ulkomakuuhalliin vievä ovi. Kyseisen oven vieressä on ollut toinen, ulkomakuuhalliin vaatesäiliöstä vievä ovi. Makuuhalli on purettu vuonna 1937, kun parantolan viereen valmistui uusi parantolarakenus ja vanha rakennus muutettiin henkilökunnan asunnoiksi. Muutoksen suunnitteli arkkitehti Bertel Strömmer. Tällöin nykyisen oven kohdalle on suunnitelmien mukaan lisätty suorat portaat pihamaalle, ja toisen ulko-oven kulku on poistunut. Vuonna 1973 päivätyissä suunnitelmissa tilanne on ennallaan ja toisen kulun paikalla on ikkuna, mutta vuoden 1987 muutossuunnitelmissa itäjulkisivu näyttäytyy tältä osin nykyisen kaltaisena, eli porras kääntyy seinän myötäisesti ja toinen aukko on ummistettu. Muutokset näkyvät myös seinän tiilimuurauksessa. Nykyinen ovi on umpinainen sormipaneeliovi. Ovi on todennäköisesti vuoden 1937 muutokseen liittyvä ovi, koska rakennuksen alkuperäiset ulko-ovet ovat peiliovia. Vaikka ovi ei olekaan nyt käytössä, se ja sille johtava porras on syytä säilyttää osana rakennuksen kerroksellista historiaa. Portaan nykyinen kaide on todennäköisesti peräisin vuoden 1987 muutoksesta. Porras voidaan säilyttää nykyisen kaltaisena, mutta sen kaiteella ei ole sellaista kulttuurihistoriallista arvoa, että se tulisi ehdottomasti säilyttää alkuperäisenä. Kaide ja porras kertovat nykyisellään rakennuksen vaiheista, ja koska kaide ilmeisesti on kuntonsa puolesta palautettavissa alkuperäiselle paikalleen, on luonteva ratkaisu säilyttää se entisellään.

Kaupin vanhempi keuhkotautiparantola (arkkitehti Lambert Pettersson, valmistunut 1915) on osa Kaupin sairaala asuinrakennuksineen -nimistä maakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä. Rakennus on suojeltu asemakaavassa merkinnällä sr-1, jonka mukaan rakenus on rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus jota ei saa purkaa. Edellä mainitut arvot tulee säilyttää korjaus- ja muutostöissä. Jos aiemmissa korjauksissa on toimittu tämän periaatteen vastaisesti, on rakennus korjaus- ja muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan entistäen. Rakennuksesta on laadittu Kaupin sairaalan alue - Vanha parantola -niminen rakennushistoriaselvitys http://siiri.tampere.fi/displayObject.do?uri=http%3a%2f%2fwww.profium.com%2farchive%2fArchivedObject-C7A2DA9A-E41C-9297-555A-ED94CA828AFFNykyinen pääsisäänkäynnin kaide on teräsrakenteinen ja jugendtyylinen. Se vastaa vuoden 1930 julkisivupiirustuksia ja näkyy 1920-luvulta olevassa valokuvassa. Rakennushistoriaselvityksen mukaan kaide on todennäköisesti alkuperäinen. Rakennus koki merkittäviä vaurioita vuonna 1918, joten voi myös olla mahdollista, että kaide on uusittu sodan tuhoja kunnostettaessa. Joka tapauksessa nykyinen kaide on huomattavan iäkäs ja merkittävä osa rakenuksen pääsisäänkäynnin luonnetta ja rakennuksen kulttuurihistoriallisia arvoja. Kaide tulee pyrkiä säilyttämään. Tällä hetkellä kaide on paikoillaan tasanteen osata, portaiden kaide on irrotettu katkaisemalla se kiinnityskohdistaan. Portaiden osuudelta pystypinnojen alaosissa on pahoja ruostevaurioita ja todennäköisesti myös kaiteen osien kiinitysruuvit ovat ruostuneet niin pahoin, että osien erottaminen niiden osittaiseksi uusimiseksi olisi erittäin haastavaa. Myös tasanteen kaide on ruostunut, ja sen kiinnityskohdat ovat myös vaurioittaneet kivitasoa lohkomalla kivien ulkopintoja. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että ainakin tasanteen kaide tulisi kunnostaa. Porrasosuuden kunnostamisen vaihtoehtona kaide voidaan siltä osin rakentaa uudestaan alkuperäistä vastaavana. Kunnostettuna tai uusittuna kaidetta on mahdollista jatkaa niin, että se ulottuu maantasolle asti. Kaiteen kunnostuksessa ja mahdollisessa uusimisessa on pyrittävä mahdollisimman hyvin alkuperäistä kaidetta vastaavaan sirouteen, ja kiinnitykset tulee toteuttaa yksittäisillä kauluksilla.Rakennuksen itäpäädyn nykyinen ovi sijaitsee samalla paikalla, jossa on alun perin sijainnut potilaiden päällysvaatteiden säilytykseen tarkoitettuun huoneeseen vievästä väliköstä ulkomakuuhalliin vievä ovi. Kyseisen oven vieressä on ollut toinen, ulkomakuuhalliin vaatesäiliöstä vievä ovi. Makuuhalli on purettu vuonna 1937, kun parantolan viereen valmistui uusi parantolarakenus ja vanha rakennus muutettiin henkilökunnan asunnoiksi. Muutoksen suunnitteli arkkitehti Bertel Strömmer. Tällöin nykyisen oven kohdalle on suunnitelmien mukaan lisätty suorat portaat pihamaalle, ja toisen ulko-oven kulku on poistunut. Vuonna 1973 päivätyissä suunnitelmissa tilanne on ennallaan ja toisen kulun paikalla on ikkuna, mutta vuoden 1987 muutossuunnitelmissa itäjulkisivu näyttäytyy tältä osin nykyisen kaltaisena, eli porras kääntyy seinän myötäisesti ja toinen aukko on ummistettu. Muutokset näkyvät myös seinän tiilimuurauksessa. Nykyinen ovi on umpinainen sormipaneeliovi. Ovi on todennäköisesti vuoden 1937 muutokseen liittyvä ovi, koska rakennuksen alkuperäiset ulko-ovet ovat peiliovia. Vaikka ovi ei olekaan nyt käytössä, se ja sille johtava porras on syytä säilyttää osana rakennuksen kerroksellista historiaa. Portaan nykyinen kaide on todennäköisesti peräisin vuoden 1987 muutoksesta. Porras voidaan säilyttää nykyisen kaltaisena, mutta sen kaiteella ei ole sellaista kulttuurihistoriallista arvoa, että se tulisi ehdottomasti säilyttää alkuperäisenä. Kaide ja porras kertovat nykyisellään rakennuksen vaiheista, ja koska kaide ilmeisesti on kuntonsa puolesta palautettavissa alkuperäiselle paikalleen, on luonteva ratkaisu säilyttää se entisellään.