Liuksialan kartano ja kulttuurimaisema. Kangasalan vanha kirkonkylä, Liuksiala, muodostettiin vuonna 1556 kuninkaankartanoksi. Se läänitettiin 1577 leskikuningatar Kaarina Maununtyttärelle, joka ylläpiti kartanossa hoviaan. Myöhempiä omistajia olivat hänen tyttärensä Sigird Vasa, tämän poika Åke Tott, Klaus Tott ja amiraali Lorenz Creutz vanhempi. Vuodesta 1821 tila on ollut Meurman-suvun hallinnassa. Viime vuosisadan jälkipuolen Liuksialaa isännöi valtiopäivämies Agathon Meurman.

Liuksialan nykyinen päärakennus on rungoltaan vuodelta 1804. Vuonna 1902 rakennus muutettiin nykyiseen asuunsa arkkitehti Berndt Blomin piirustusten mukaan Rakennuksen alla on kivikellari, jonka on arveltu olevan 1500-luvulta. Tilustien varrella sijaitseva väentupa on vuodelta 1893 a punatiilinen navetta vuodelta 1892. Talli on vuodelta 1910. Päärakennuksen itäpuolella sijaitsee arkkitehti Otto I. Meurmanin piirtämä yksityismuseo. Liuksialan kartanopihan ympärillä on laaja ja hyvin hoidettu puisto. Puiston itäpuolella sijaitsee Pikku-Liuksialan tila, jonka huvilamainen päärakennus lienee vuosisadan vaihteen tienoilta.

Erittäin huomattavan maisemaelementin muodostaa Liuksialan kartanoon johtava, yli kilometrin pituinen koivukuja, joka halkoo laajaa viljelysaukeaa. Liuksialan kulttuurimaisemaan liittyvät lisäksi peltojen keskellä sijaitseva Liuksialan kappeli sekä Toikkolan kylän Heikkilän ja Äijälän rakennusryhmät.

Herttualan-Jokioisten-Joutsenniemen kulttuurimaisema. Herttualan ja Jokioisten kylien viljelykset ja asutus näkyvät edustavasti uuden valtatien eteläpuolella. Kulttuurihistoriallisesti huomattavia ovat mm. Joutsiniemen kartanoalue, Prinssin ja Yli-Marttilan rakennusryhmä sekä Katilan tila.

- Joutsiniemen vanha rälssitila sijaitsee Sarsanuoman varrella. Heikki Tiitolan piirtämä päärakennus on vuodelta 1908. Tuparakennus on vuodelta 1914. Kivinavetta on vuodelta 1887 ja lisärakennettu 1914. Kartanon pihamaa on istutettu puistoksi.

- Katin tilan päärakennus on vuodelta 1885 ja kivinavetta vuodelta 1906.

Tiihalan kylän kulttuurimaisema. Tiihalan kylä on asutettu ilmeisesti kansainvaellusajalla. Kyläjärven länsirannalla on edustava Virolan tilan rakennusryhmä sekä Tiihalan VPK:n kalustovaja vuodelta 1915.

[Pirkanmaan seutukaavoitus: Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet. Julkaisu B 174. Tampereen seutukaavaliitto 1990.]