Arkkitehtonisesti Pyynikin palloiluhalli edustaa 1970-luvulle tyypillistä, eleetöntä betonirakentamista. Rakennuksen merkittävimmät piirteet ovat tilojen käyttöön pohjautuva massoittelu, itäsivun näyttävä ikkunaosa ja rakennuksen hienovarainen asettuminen ympäristöönsä. Yksilöllistä ilmettä antavat betonin eri sävyt, rakennusta kehystävä vaaleampi osio ja seinäpintojen tummemmat pesubetonilaatat. Ikkunoiden tummat puukehykset nostavat ne esille rakennuksen massasta. Alakerroksen nauhamaiset ikkunarivit ovat tyypillinen modernin arkkitehtuurin teema.

Rakennuksen yleisilme Pyynikin rinteessä on matala ja horisontaalinen. Merkittävimmät arkkitehtoniset elementit suuntautuvat kohti itäpuolen sisäpihaa. Rakennus on suunniteltu toiminnan ehdoilla ja ympäristöä kunnioittaen. Rakennushistoriallisesti palloiluhalli liittyy 1960-70 -lukujen liikuntapaikkarakentamiseen ja on aikakauden tyypillinen edustaja. Rakennuksen alkuperäinen ulkoasu on hyvin säilynyt.

SOSIAALIHISTORIALLINEN ARVO

Pyynikin palloiluhallin historialliset arvot liittyvät sen asemaan osana koululiikunnan historiaa ja 1970-luvun sisäliikuntahallien rakentamista. Palloiluhalli sijoitettiin ammattikoulun pihapiiriin ja se toimii edelleen alkuperäisessä käytössään koululiikunnan opetuksessa. Palloiluhalli kertoo osaltaan liikunnan merkityksen kasvusta 1970-luvulla: koululiikuntaan panostamisesta, vapaa-ajan ja liikunnan harrastamisen kasvusta sekä kansainvälisten tapahtumien järjestämisen lisääntymisestä. Palloiluhallilla on suuri paikallinen merkitys liikuntatapahtumien, turnausten ja kohtaamisen paikkana.

Palloiluhallin käyttöön liittyy myös paljon aineettoman kulttuuriperinnön arvoja - toimintatapoja, käytäntöjä, yhteisöllisyyttä, elämyksiä ja muistoja, joiden kautta paikka koetaan. Palloiluhalli on monelle tamperelaiselle ”toinen koti” ja tärkeä vapaa-ajanviettopaikka. Palloiluhallin käyttäjäryhmä on laaja ja monipuolinen.

Pyynikin palloiluhallilla on lisäksi arvoa avoimena, julkisena liikunta- ja harrastustilana merkittävässä sijaintipaikassa. Pyynikinharjulla on pitkä perinne tamperelaisten vapaa-ajanviettopaikkana. Palloiluhalli on harjun välittömässä läheisyydessä sijaitseva, suuren yleisön saavutettavissa oleva liikunta- ja tapahtumapaikka.

MAISEMALLISESTI KESKEINEN SIJAINTI

Kaupunkikuvallisesti Pyynikin palloiluhalli sijoittuu Pyynikinharjun metsäisen rinteen ja keskustan tiiviin kaupunkirakentamisen rajapinnalle. Palloiluhalli sijaitsee kahden merkittävän kulttuuriympäristön arvoalueen, Pyynikinharjun valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen ja Pyynikinrinteen rakennetun ympäristön arvoalueen välissä. Hillittyä betoniarkkitehtuuria edustava palloiluhalli asettuu hyvin vaativaan ympäristöönsä.

Pyynikin palloiluhalli edustaa oman aikansa perinteistä betoniarkkitehtuuria. Yleisilmeeltään rakennus on vaatimaton ja harmoninen. Rakennuksen ulkoasussa ei tule selvästi ilmi sen käyttö liikuntahallina. Rakennus on suunniteltu käytön ehdoilla ja sijoitettu huolella ympäristöönsä.

Pyynikin palloiluhalli on ulkoasultaan pelkistetty, tasakattoinen betonirakennus. Rakennus koostuu kahdesta osasta, eteläpäädyn itä-länsisuuntaisesta suorakulmiosta ja pohjoisosan pohjakaavaltaan neliön muotoisesta osasta. Pohjoisosassa sijaitsee palloiluhalli ja se on eteläosaa korkeampi. Seinäpinnat ovat betonia ja pesubetonia. Vaaleammat betoniosat sijoittuvat seinäpintojen ylä- ja alaosiin sekä kulmiin ja muodostavat rakennukselle ikään kuin kehykset. Seinäpintojen keskiosissa on vaakasuuntaisia, tummempia pesubetonilaattoja. Ikkunoiden kehykset ovat tummat ja muodostavat rakennuksen vaaleasta pinnasta erottuvia selvärajaisia ristikoita.

Rakennuksen pääsisäänkäynti sijaitsee eteläpäädyssä. Sisäänkäynnin yläpuolella on pieni lippakatos. Näyttävin ikkunaosio suuntautuu itään, ammattikoulun sisäpihalle. Muut ikkunat sijoittuvat rakennuksen itä- ja länsisivujen ylä- ja alaosiin. Pohjakerroksen sisäänkäynti on rakennuksen itäsivulla erkkerimäisen ikkunaosion alapuolella. Ikkunaosaa kannattelevat betonipylväät.

Tonttia rajaavat pohjoisessa Vesilinnankatu, idässä Tampereen ammattikoulu, etelässä Ammattikoulunkatu ja lännessä pieni metsäinen kaistale ja parkkialue. Tontti sijaitsee Pyynikin harjun rinteessä ja nousee länsiosastaan kohti harjua. Rakennus on sijoitettu porrastetusti (itä-länsisuunta) rinteeseen.

Pyynikin palloiluhallin historia liittyy tiiviisti Tampereen ammattikoulun historiaan. Pyynikin palloiluhalli rakennettiin ammattikoulun liikunnanopetiuksen tarpeisiin 1977. Ammattikoulu ja palloiluhalli muodostavat Pyynikin rinteeseen hyvän esimerkin 1940- ja 1970-luvun arkkitehtuurista.

TAMPEREEN AMMATTIKOULU 1940

Tampereen ammattioppilaitos sai sota-aikana, syksyllä 1940 oman rakennuksen Pyynikin rinteeseen. Funktionalistisen koulurakennuksen suunnittelivat kaupunginarkkitehti Bertel Strömmer (1890-1962) ja arkkitehti Mikael Nordenswan (1904-1986). Ammattikoulun rakennusta on pidetty pääosin Nordenswanin suunnitelmana, jonka Strömmer hyväksyi. Valmistuttuaan rakennus toimi ensimmäiset vuotensa (1941-1945) sotasairaalana. Sen jälkeen rakennuksessa olivat vuokralla mm. kaupungin synnytyslaitos, teknillinen oppilaitos ja työväenopisto.

Ammattikoulu oli ennen keskussairaalan valmistumista Tampereen suurin julkinen rakennus. Ammattioppilaitoksen muodostivat kolme erillistä ammattikoulua, jotka 1940 yhdistettiin yhteisen johtokunnan alaisuuteen. Tyttöjen ammattikoulu, poikien ammattikoulu ja yleinen ammattikoulu toimivat samassa rakennuksessa. Vuonna 1945 oppilaita oli 765. Vuoteen 1975 mennessä määrä oli kasvanut 1137:ään. Vuonna 1960 Tampereen ammattioppilaitos muutettiin Tampereen ammattikouluksi.

PYYNIKIN PALLIOLUHALLI 1977

Vuoden 1974 ilmakuvassa näkyvät vielä Pyynikin palloiluhallin paikalla sijainneet kolme Pyynikinrinteen puutarhakaupunginosaan kuulunutta rakennusta. Rakennukset purettiin palloiluhallin tieltä rakentamisen yhteydessä. Samalla katulinja Palomäentieltä Pirkankadulle muuttui, kun ammattikoulun ja palloiluhallin välinen piha-alue suljettiin liikenteeltä sisäpihaksi.

Rakennukseen on tehty sisätilamuutoksia 1994, mm. luokkahuoneen/vip-tilan ja kuntosalin lisääminen 1.kerroksen länsisivulle ja wc-tilojen muutoksia. Sisätilojen jäsentely on säilynyt pääosin alkuperäisessä muodossaan. Vuonna 2004 rakennuksen itäsivulle, pohjakerroksen sisäänkäynnin viereen lisättiin tupakkakatos. Ulkoasu on säilynyt muutoin alkuperäisenä.

KÄYTTÖ

Vastavalmistuneessa palloiluhallissa toimi ammattikoulun liikunnanopetus. Palloiluhallissa pelattiin jo 1970-luvulla koripallon SM-liigaa ja ensimmäinen nyrkkeilyn Tammer-turnaus järjestettiin hallissa valmistumisvuonna 1977. Halli on palvellut alusta lähtien paitsi koululiikunnan tarpeita, myös laajemmin seurajoukkueita sekä kansallisten ja kansainvälisten liikunta- ja urheilutapahtumien järjestämistä Tampereella.

ARKKITEHTI

Pyynikin palloiluhallin suunnitteli arkkitehti Pentti Turunen. Ensimmäiset piirustukset valmistuivat keväällä 1975 Tampereen ammattikoulun voimisteluhallin nimellä. Loppuvuonna 1975 piirustuksiin tehtiin joitakin muutoksia, mm. pohjakerroksen tilajärjestelyihin. Lopulliset pohjapiirustukset hyväksyttiin 23.12.1975. Rakennuksen julkisivupiirroksia muutettiin hieman vielä lokakuussa 1976. Pyynikin palloiluhalli otettiin käyttöön 1977.

Pyynikin palloiluhalli sijoittuu kahden valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön välittömään läheisyyteen. Palloiluhallin eteläpuolella kulkevan Ammattikoulunkadun takana nousee metsäinen Pyynikinharju, joka on Ympäristöministeriön vahvistama valtakunnallisesti arvokas maisema-alue (1995). Palloiluhallin etelä- ja kaakkoispuolella levittäytyy Pyynikinrinteen puutarhakaupunginosa, valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (Museovirasto RKY 2009).