Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Kaava-alue on Tampereen evankelisluterilaisen seurakuntayhtymän omistuksessa ja toimii esimerkiksi leirikeskuksena. Hankkeen tavoitteena on kehittää leirikeskuksen toimintaa muun muassa uudella rakennuskannalla. Kaava-alueen kulttuuriympäristö on rikasta ja monikerroksista. Se kuuluu Hirviniemen maakunnallisesti arvokkaaseen kulttuurimaisemaan, ja alueella sijaitsee useita muinaismuistolailla rauhoitettuja muinaisjäännöksiä kuten Kiikkisen historiallisen ajan asuinpaikka sekä useita rajamerkkejä ja kellarirakenteita. Alueen merkittävimmät rakennetun ympäristön kohteet ovat Aitolahden pappila ja Pättiniemen huvila, joka on osa Näsijärven maakunnallisesti arvokasta huvilakokonaisuutta.

Pappilan rakennuskanta koostuu päärakennuksesta, joka on laajentunut nykyiseen asuunsa vuonna 1905 muuttuessaan pormestari Schreckin kesäasunnoksi, sekä leirikirkoksi muutetusta hirsiaitasta. Aitolahden pappilana kiinteistö toimi 1920-1960. Pättiniemen (Björknäsin) nikkarityylinen huvila on rakennettu 1900-luvun alussa. Yksityiskäytön jälkeen se on ollut Klingendahlin tehtaan työntekijöiden virkistyspaikkana ja vuodesta 1969 seurakunnan leirikäytössä. Kaava-alueelta on laadittu asianmukainen maisema- ja kulttuuriympäristöselvitys (Arkkitehtitoimisto Neva 2015).

Kaavaratkaisu osoittaa uusia majoitusrakennuksia pappilan päärakennuksen koillis- ja itäpuolella olevan peltokaistaleen reunaan. Kyseinen alue on osa 1700-luvulta lähtien viljelyssä ollutta peltoaluetta, ja se liittyy kaava-alueen ulkopuolella jatkuvaan, kasvillisuuden rajaamista pelloista ja niityistä koostuvaan kokonaisuuteen. Kaavaa varten laaditun maisema- ja kulttuuriympäristöselvityksen mukaan pappilan peltojen olisi toivottavaa säilyä osana avointa maisematilaa. Peltokaistaleen yli avautuu selvityksen mukaan merkittävä näkymä. Mahdollista rakentamista suositellaan sijoitettavaksi avoimen maisematilan reunoille. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että kaavaratkaisun mukainen voimakas uudisrakentaminen kyseiselle peltoalueelle ei ole toivottavaa. Mikäli kyseiseen ratkaisuun kuitenkin päädytään, uudisrakentamisen ja peltoalueen välisen rajavyöhykkeen käsittelyä ja maisemallista sopeuttamista tulee ohjata esimerkiksi istutettavan alueen osan kaavamerkinnällä.

Kaava-alueen rakennuksista maisema- ja kulttuuriympäristöselvityksessä merkittävimmiksi on todettu pappila ja sen pihapiirin aitta, Pättiniemen huvila sekä huvilan leikkimökki. Kaavaluonnoksessa niille on annettu suojelumerkintä sr-1, niiden välitön ympäristö on rauhoitettu uudisrakennuksilta ja Pättiniemen pihapiirin ominaispiirteet on suojeltu kaavamerkinnällä s-38. Kaavamääräyksiä tulee vielä kehittää sr-1 -merkinnän osalta. Näiden keskeisten rakennusten purkaminen tulee yksiselitteisesti kieltää.

Kaava-alueella todetut kiinteät muinaisjäännökset on merkitty kaavaan sm/6 -aluevarauksilla. Muinaisjäännökset ovat suoja-alueineen muinaismuistolain nojalla rauhoitettuja ja niiden kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu niihin kajoaminen ilman laissa säädettyä lupaa on kielletty (MML 1, 4 §). Kaikki alueen kiinteät muinaisjäännökset on rajattu alustavasti eikä niiden tarkka maanalainen laajuus ja säilyneisyys ole tiedossa. Tarkkojen rajojen selvittäminen edellyttää arkeologisia koekaivauksia.

Kaavaluonnoksessa rajamerkkien ja kellarirakenteiden vallitseva päämaankäyttö on MA- tai MY-alue. Aitolahden Vanhan Pappilan länsipuolella, lähellä aittakappelia sijaitseva kiinteä muinaisjäännös Hirviniemen Kiikkisen historiallisen ajan asuinpaikka (mj.rek.nro 1000011515) sijaitsee kaavaluonnoksessa RM-2 -alueella. Kiikkisen yksinäistalon historia palautuu 1500-luvulle ja se muodostaa Vanhan Pappilan miljöön vanhimman asutuskerrostuman. Autioitunut talon tonttimaa on kaksiosainen sijaiten osittain pappilan entisessä puutarhassa, osittain joutomaalla ja pellolla.

Muinaisjäännöksen poikki johtaa kulkureitti pappilasta rannan suuntaan ja itää kohti. Kaavaan on merkitty Kiikkisen muinaisjäännösalueen itäreunassa oleva vesihuoltolinja, joka on rakennettu paikalle vuoden 2017 alussa. Em. kulkureitti hahmottuu maastossa ja kaavan havainnepiirroksessa se on merkitty selkeästi Kiikkisensalmentieltä uusille majoitusrakennuksille johtavana reittinä. Kiinteän muinaisjäännöksen poikki johtava kulkureitti tulee merkitä myös kaavakarttaan, mikäli se tulee olemaan kulkureitti majoitusrakennuksiin. Tällä tavalla edistetään kiinteän muinaisjäännöksen huomioon ottaminen kulkureitin käsittelyssä ja mahdollisissa muutoksissa.

Kiikkisen yksinäistalon muinaisjäännösalueen välittömässä läheisyydessä kaavasuunnitelmassa on

kaksi laajaa erillistä rakennusalaa. Rakennusaloja tulee sekä muinaisjäännöksen itä- että pohjoispuolella pienentää siten, että uusien majoitusrakennusten rakennusalojen ja muinaisjäännösalueen uloimpien osien väliin jää vähintään 20 metriä. Muinaisjäännösalueen arvo heikkenee ja jäännöksen hahmottaminen hämärtyy entisestään, mikäli suunnitelluille rakennusaloille rakennettaisiin havainnepiirroksen tapaan runsaasti majoitusrakennuksia. Lisäksi muinaisjäännöksen tarkat rajat tulee ennen kaavan hyväksymistä selvittää arkeologisissa koekaivauksissa, mikäli uudisrakentamista suunniteltaisiin kaavaluonnoksessa esitetyllä tavalla. Kaivaustuloksen perusteella ratkaistaan, voiko rakennusaloja sijoittaa näin lähelle majoitusrakennuksia. Väljentäminen on luonteva tapa tuoda kaavassa esille rauhoitetun asutusmuiston arvo, joka nyt ei välity suunnitelmasta. Lisäksi rakennusaloille tulee merkitä rakennuspaikat, jotta voidaan arvioida, miten lähelle kiinteää muinaisjäännöstä kajoavaa maankäyttöä suunnitellaan.

Alueella sijaitsevat kiinteät muinaisjäännökset ja niiden rekisteritunnukset tulee ilmetä kaavaselostuksesta. Tiedot voidaan ottaa arkeologisen inventoinnin raportista. Kaavamerkinnäön sm/6 määräyksessä oleva kirjoitusvirhe korjataan (po. peittäminen). Kaavaselostuksen luvussa 5.4. käsitellään kaavan vaikutuksia mm. muinaismuistoihin (s. 22). Arvioinnista tulee ilmetä, että kaikki kiinteät muinaisjäännökset on rajattu vasta alustavasti ja kohteiden tarkka maanalainen laajuus voidaan selvittää riittävin arkeologisin koekaivauksin. Arvioinnissa mainitaan Kiikkisen kiinteän muinaisjäännöksen läpi kulkeva ajoura. Tekstistä tulee ilmetä, että ajouran kunnostaminen merkitsee kajoamista kiinteään muinaisjäännökseen ja että kunnostustoimien toteuttaminen vaatii muinaismuistolaissa säädettyä lupaa (MML 1 §). Vaikutusten arviointia tulee täydentää tältä osin.

Kaavaehdotus tulee lähettää lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon.