rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Tontin yksittäispientalotyyppinen hirsirunkoinen asuinrakennus on rakennettu 1900-luvun alussa, ennen 1920-lukua. Asuinrakennus on ikkunoiden vaihtamista ja ikkuna-aukotuksen muuttamista lukuun ottamatta säilyttänyt ilmeensä hyvin. Rinnetontin kasvillisuus, pihan pinnat ja kivirakenteet ovat säilyneet perinteisinä.

Alueella 1900-luvun alussa tyypillinen asumisen tapa, pieniä asuntoja puutalossa, on säilynyt hahmotettavissa.

Tahmelan viertotien varressa sijaitsevalla pihalla ja asuinrakennuksella on maisemallista merkitystä.

Tahmelan viertotien varressa sijaitseva, kadulta koilliseen viettävä jyrkkä rinnetontti, jolla on 1900-luvun alussa rakennettu yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus ja pieni uudehko piharakennus.

Tontti on aikoinaan lohkottu Provastin tilan maista ja se on ollut 1930 tonttikartan perusteella huomattavasti nykyistä suurempi ulottuen lännessä aina harmaan tukkitien linjaan asti. Pihapiirin hirsirunkoinen asuinrakennus on todennäköisesti peräisin aivan 1900-luvun alusta. Rakennuksessa on ollut ainakin kaksi asuntoa. Pihaan on kuljettu sekä Kannaksenkadulta viistosti talon takaa laskenutta kapeaa rinteeseen pengerrettyä polkua pitkin että viertotien paikalla kulkeneelta kapealta tieltä. Nykyisin kulku on pihaan on ainoastaan Tahmelan viertotieltä. Tontilla nykyisen piharakennuksen paikalla on ollut suurempi, pohjaltaan pitkän suorakaiteen muotoinen piharakennus. Tahmelan viertotien rakentamisen yhteydessä tontin eteläreunasta on lunastettu pala. Länsiosa on erotettu omaksi tontikseen 1960-luvulla. Asuinrakennusta on korjattu melko voimakkaasti 1900-luvun loppupuolella ja 2000-luvulla. Pieni piharakennus on samoin 2000-luvulta.

Kohteen välittömässä lähiympäristössä on sekä 1900-luvun alun rakennuksia että uudisrakennuksia. Kaakkoispuolella on kulttuurihistoriallisesti erittäin arvokas Vuorenmaan valtakunnaksi nimitetty neljän asuinrakennuksen kokonaisuus. Viertotien toisella puolella alkavat alavat kasvimaat, jotka ovat olleet viljelysmaita ainakin 1700-luvun lopulta alkaen.

Viertotien puolelta korkealla ja umpinaisella puuaidalla rajatulla tontilla on säilynyt runsaasti perinteiseen rinnerakentamiseen kuuluvia rakenteita, kuten penkereitä, pulterimuureja ja tasanteita sekä maakellarin osia. Myös kasvillisuus on pääosin perinteistä: omenapuita, pihlajia, koivuja, vaahteroita, "pireeniä" ja erilaisia perennoja.

Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi pyrkiä säilyttämään perinteisenä. Pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Vähäinen uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen, pihan pintojen, rakenteiden ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle tyypillisen pihapiirin säilyminen.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa.

Asuinrakennuksen kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Pispalassa tyypillisen useista materiaaleista koostuvan korkean kivijalan säilyminen asuinrakennuksessa.

Asuinrakennuksen aseman säilyminen kasvimaiden reunassa ja viertotien katumaisemassa.

Rinnepihan tasoerojen säilyminen.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 2.5.2002.

2002 inventoinnin kohdenumero 160.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.