Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta kaava-aineistosta. Maakuntamuseo on tutustunut sille toimitettuun ehdotusvaiheen aineistoon ja toteaa seuraavaa.
Maakuntamuseo on antanut edellisen lausuntonsa hankkeesta 31.01.2022 (DIAR: 905/2021). Siinä maakuntamuseo toi ilmi suunnittelualueella ja sen läheisyydessä sijaitsevat monet maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaat rakennetun kulttuuriympäristön aluekokonaisuudet, joista hankkeen kannalta keskeisimpiä ovat Haikan kartanoon ja Loukonlahden varhaiseen, 1960-1970-luvun aluerakentamiseen liittyvät alueet. Maakuntamuseo esitti kaavaluonnokseen muutoksia, joiden avulla kaavan kulttuuriympäristöön kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia olisi mahdollista vähentää. Lisäksi maakuntamuseo esitti mm. arkeologisen inventointiraportin päivittämistä sekä inventoinnissa todettujen kulttuuriperintökohteiden merkitsemistä kaavaan. Pirkkalan kunta ja maakuntamuseo järjestivät 8.2.2022 työneuvottelun hankeen tavoitteiden ja kulttuuriympäristön arvojen yhteensovittamiseksi.
Rakennettu ympäristö ja maisema
Maakuntamuseo on edellyttänyt, että Loukonlahden arvoalueen sisälle osoitettavan uudisrakentamisen arkkitehtoniset ratkaisut tulee sopeuttaa kaavamääräyksin ympäröivään, 1960-1970 -lukujen yhtenäisenä säilyneeseen kaupunkikuvaan. Tämä onkin ehdotusvaiheessa huomioitu Kreetantien eteläpuoleisen AL-korttelin kaavamerkinnöissä, -määräyksissä ja rakennustapaohjeessa. Myös korttelissa 214 sijaitsevalla A-3 -alueella on rakennustapaohjeissa huomioitu tonttien sijoittuminen jo rakentuneen alueen keskelle.
Rakennetun ympäristön selvityksessä arvokohteeksi määritellyn kortteli 1312:n rivitaloyhtiölle on kaavaehdotuksessa osoitettu suojelumerkintä AR/s: Rivitalojen korttelialue, jolla ympäristö säilytetään. Alueella olevia asuinrakennuksia ja niihin liittyviä piharakennuksia ei saa purkaa. Muutokset asuin- ja piharakennuksiin on toteutettava siten, että ne sijainnin, muodon, värityksen ja julkisivujen jäsentelyn osalta noudattavat alueella olevien rakennusten ominaispiirteitä. Maakuntamuseo esittää vielä ”materiaalin” lisättäväksi muutoksia ohjaavaan listaukseen. Lisäksi määrätään, että saneerattaessa rakennuksia muutokset tulee hyväksyttää museoviranomaisella. Asuinrakennusten rakennusalat on osoitettu nykytilanteen mukaisesti. Kortteliin on lisätty rakennusalat talousrakennuksille, joiden ulkomuotoa ohjataan rakennustapaohjeessa. Pihavaraston rakennustavan tulee olla sijoituksen ja ulkomuodon osalta yhtenäinen koko korttelissa ja perustua yhteiseen tyyppipiirustukseen. Maakuntamuseo katsoo, että yleisesti asemakaavaehdotus turvaa ko. korttelin rakennusten arvot hyvin.
Kunnan tavoitteena on ollut suunnitella uudesta asuinalueesta tiivis ja monimuotoinen kokonaisuus, joka poikkeaa voimakkaasti Loukonlahden arvoalueesta niin koordinaatiston, rakentamisen tiiviyden kuin ulkoarkkitehtuurinkin osalta. Kaavaluonnoksessa alue oli suunniteltu erittäin tiiviisti rakennetuksi ja mahdollisimman laajaksi, mitä maakuntamuseo ei pitänyt kulttuuriympäristön arvojen kannalta hyvänä ratkaisuna. Maakuntamuseo esitti, että kaavan mahdollistamaa arkkitehtonista kirjavuutta kehitellään jatkosuunnittelussa maltillisempaan suuntaan ja että uuden ja vanhan osan välissä sijaitsevaa viheraluetta levennetään. Lisäksi esitettiin, että näkymäyhteyksiä asuinkortteleista länteen Haikan kartanon pelloille ja pohjoiseen järvelle lisätään kehittämällä kortteleita väljemmiksi ja poistamalla muutamia korttelialueita kokonaan.
Kaavaehdotuksessa uudisalueen kaavaratkaisua on väljennetty vähentämällä n. 60 pientalotonttia. Samalla on lisätty viheralueiden määrää siten, että pohjois–etelä -suuntainen viheralue on aikaisempaa leveämpi ja eheämpi ja rannan VP-alueita on paikoin laajennettu. Osittain muutos näkyy tonttikokojen ja aukioiden kasvuna. Maakuntamuseon aiempi lausunto on huomioitu alueen länsiosassa, jossa eteläisin A-1 -kortteli ja rantakadun pohjoispuolinen A-3 -kortteli on poistettu ja korvattu VP-alueilla. Jäljelle jääneistä kortteleista pohjoisemmassa on aikaisempaa vähemmän tontteja, ja eteläisemmässä rakennukset sijoittuvat nyt siten, etteivät ne enää muodosta yhtenäistä, koko korttelin pituista rakennusmuuria Perttulantien varteen. GSM-mastolle on löydetty aikaisempaa luontevampi sijoituspaikka. Rannassa sijaitsevalle saunarakennukselle on osoitettu rakennusala.
Maakuntamuseo huomautti luonnosvaiheessa, että kaavan toteutuminen johtaa maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaiden rakennettujen ympäristöjen arvojen heikkenemiseen ja korosti, että vaikutustenarvioinnin on oltava huolellista, avointa ja objektiivista. Kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten arviointia onkin täydennetty ehdotusvaiheessa. Se on toteutettu kulttuuriympäristöselvitykseen pohjautuvana kaaviona, jossa on käyty läpi kokonaisuuden osien arvoja, selvityksessä annettuja suosituksia ja kaavan vaikutuksia. Maakuntamuseo katsoo, että ansioistaan huolimatta vaikutustenarviointi kaipaa vielä täydentämistä erityisesti taulukon kohdissa 1-2, 4, 8 ja 14, joissa tulee huomioida seuraavat asiat:
1. Kartanon rantapolusta on säästynyt Perttulantien mutkan ja rannan välinen osuus, josta suurin osa jää kaavan toteutuessa Perttulantien jatkeen katualueen alle. 2. Haikan kartanon maakunnallisesti arvokas peltoalue supistuu. 4. ja 14. Loukonlahden kokonaissuunnitteluun kuulunut ja aikakaudelle tyypillinen laaja virkistysalue, osin avoin ja osin metsäinen agraari järvenrantamaisema, katoaa. Vanhan Loukonlahden alkuperäisen kaltainen luontoyhteys muuttuu. Rantareitiltä avautuvan kulttuurimaiseman historiallinen kertovuus heikentyy merkittävästi. Tätä teemaa on jonkin verran käsitelty sivulla 61, mutta se on hyvä lisätä myös taulukkoon. 8. Uuden AL-korttelin alueella sijaitseva, Pekka Ilveskosken vuonna 1968 suunnittelema ja seuraavana vuonna valmistunut liikerakennus on tarkoitus purkaa täydennysrakentamisen johdosta. Rakennus on osa alkuperäistä kerros- ja rivitalokortteleiden asemakaavaa, ja se sijaitsee näkyvällä paikalla katujen risteyksessä. Loukonlahden lähiöiden ainoana alkuperäisen kaavan mukaisesti toteutuneena liikerakennuksena sillä on kulttuurihistoriallista arvoa. Modernismin ajan julkisena rakennuksena se edustaa lisäksi nopeasti harvinaistuvaa rakennustyyppiä. Pirkkalan taajamayleiskaavassa alue kuuluu kerrostalovaltaiseen asuntoalueeseen, jolla ympäristö säilytetään (AK/s). Rakennuksen purkamista ei ole perusteltu eikä purkamisen vaikutuksia lainkaan arvioitu.
Arkeologinen kulttuuriperintö
Kaava-alueen päivitetty arkeologinen inventointiraportti on toimitettu maakuntamuseolle. Arkeologisia kohteita koskevat merkinnät ja määräykset puuttuvat kuitenkin edelleen kaavasta. Maakuntamuseo esittää inventoinnissa todettujen kulttuuriperintökohteiden merkitsemistä kaavaan S-osa-aluemerkinnöillä, joiden selitys ja määräys ovat muotoa: Muu kulttuuriperintökohde. Alueella olevat historialliset rakenteet on säilytettävä. Suuremmista kohdetta koskevista suunnitelmista tulee neuvotella alueellisen vastuumuseon kanssa. Haikan uuden kartanon alueen (muinaisjäännösrekisteritunnus 1000044629) osalta voidaan vaihtoehtoisesti lisätä edellä oleva määräys VL/s-alueen kaavamääräystekstiin. Kartanonpaikalle merkittyjen kulkureittien linjaamisessa on syytä varmistaa, että kulttuuriperintökohteeseen kuuluvien rakenteiden sijainti on otettu huomioon.
Historialliseen tielinjaan liitettävä määräys on muotoa: Historiallinen tielinja. Tien linjaus ja suhde ympäristöön tulee säilyttää. Tavanomaiset tien (kadun) hoito- ja kunnostustyöt ovat sallittuja. Suuremmista tien (kadun) linjausta ja sen rakenteiden muuttamista koskevista suunnitelmista tulee neuvotella alueellisen vastuumuseon kanssa.
Tarkistettu kaavaehdotus aineistoineen pyydetään toimittamaan maakuntamuseolle mahdollista lausuntoa varten.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta kaava-aineistosta. Maakuntamuseo on tutustunut sille toimitettuun ehdotusvaiheen aineistoon ja toteaa seuraavaa.
Maakuntamuseo on antanut edellisen lausuntonsa hankkeesta 31.01.2022 (DIAR: 905/2021). Siinä maakuntamuseo toi ilmi suunnittelualueella ja sen läheisyydessä sijaitsevat monet maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaat rakennetun kulttuuriympäristön aluekokonaisuudet, joista hankkeen kannalta keskeisimpiä ovat Haikan kartanoon ja Loukonlahden varhaiseen, 1960-1970-luvun aluerakentamiseen liittyvät alueet. Maakuntamuseo esitti kaavaluonnokseen muutoksia, joiden avulla kaavan kulttuuriympäristöön kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia olisi mahdollista vähentää. Lisäksi maakuntamuseo esitti mm. arkeologisen inventointiraportin päivittämistä sekä inventoinnissa todettujen kulttuuriperintökohteiden merkitsemistä kaavaan. Pirkkalan kunta ja maakuntamuseo järjestivät 8.2.2022 työneuvottelun hankeen tavoitteiden ja kulttuuriympäristön arvojen yhteensovittamiseksi.
Rakennettu ympäristö ja maisema
Maakuntamuseo on edellyttänyt, että Loukonlahden arvoalueen sisälle osoitettavan uudisrakentamisen arkkitehtoniset ratkaisut tulee sopeuttaa kaavamääräyksin ympäröivään, 1960-1970 -lukujen yhtenäisenä säilyneeseen kaupunkikuvaan. Tämä onkin ehdotusvaiheessa huomioitu Kreetantien eteläpuoleisen AL-korttelin kaavamerkinnöissä, -määräyksissä ja rakennustapaohjeessa. Myös korttelissa 214 sijaitsevalla A-3 -alueella on rakennustapaohjeissa huomioitu tonttien sijoittuminen jo rakentuneen alueen keskelle.
Rakennetun ympäristön selvityksessä arvokohteeksi määritellyn kortteli 1312:n rivitaloyhtiölle on kaavaehdotuksessa osoitettu suojelumerkintä AR/s: Rivitalojen korttelialue, jolla ympäristö säilytetään. Alueella olevia asuinrakennuksia ja niihin liittyviä piharakennuksia ei saa purkaa. Muutokset asuin- ja piharakennuksiin on toteutettava siten, että ne sijainnin, muodon, värityksen ja julkisivujen jäsentelyn osalta noudattavat alueella olevien rakennusten ominaispiirteitä. Maakuntamuseo esittää vielä ”materiaalin” lisättäväksi muutoksia ohjaavaan listaukseen. Lisäksi määrätään, että saneerattaessa rakennuksia muutokset tulee hyväksyttää museoviranomaisella. Asuinrakennusten rakennusalat on osoitettu nykytilanteen mukaisesti. Kortteliin on lisätty rakennusalat talousrakennuksille, joiden ulkomuotoa ohjataan rakennustapaohjeessa. Pihavaraston rakennustavan tulee olla sijoituksen ja ulkomuodon osalta yhtenäinen koko korttelissa ja perustua yhteiseen tyyppipiirustukseen. Maakuntamuseo katsoo, että yleisesti asemakaavaehdotus turvaa ko. korttelin rakennusten arvot hyvin.
Kunnan tavoitteena on ollut suunnitella uudesta asuinalueesta tiivis ja monimuotoinen kokonaisuus, joka poikkeaa voimakkaasti Loukonlahden arvoalueesta niin koordinaatiston, rakentamisen tiiviyden kuin ulkoarkkitehtuurinkin osalta. Kaavaluonnoksessa alue oli suunniteltu erittäin tiiviisti rakennetuksi ja mahdollisimman laajaksi, mitä maakuntamuseo ei pitänyt kulttuuriympäristön arvojen kannalta hyvänä ratkaisuna. Maakuntamuseo esitti, että kaavan mahdollistamaa arkkitehtonista kirjavuutta kehitellään jatkosuunnittelussa maltillisempaan suuntaan ja että uuden ja vanhan osan välissä sijaitsevaa viheraluetta levennetään. Lisäksi esitettiin, että näkymäyhteyksiä asuinkortteleista länteen Haikan kartanon pelloille ja pohjoiseen järvelle lisätään kehittämällä kortteleita väljemmiksi ja poistamalla muutamia korttelialueita kokonaan.
Kaavaehdotuksessa uudisalueen kaavaratkaisua on väljennetty vähentämällä n. 60 pientalotonttia. Samalla on lisätty viheralueiden määrää siten, että pohjois–etelä -suuntainen viheralue on aikaisempaa leveämpi ja eheämpi ja rannan VP-alueita on paikoin laajennettu. Osittain muutos näkyy tonttikokojen ja aukioiden kasvuna. Maakuntamuseon aiempi lausunto on huomioitu alueen länsiosassa, jossa eteläisin A-1 -kortteli ja rantakadun pohjoispuolinen A-3 -kortteli on poistettu ja korvattu VP-alueilla. Jäljelle jääneistä kortteleista pohjoisemmassa on aikaisempaa vähemmän tontteja, ja eteläisemmässä rakennukset sijoittuvat nyt siten, etteivät ne enää muodosta yhtenäistä, koko korttelin pituista rakennusmuuria Perttulantien varteen. GSM-mastolle on löydetty aikaisempaa luontevampi sijoituspaikka. Rannassa sijaitsevalle saunarakennukselle on osoitettu rakennusala.
Maakuntamuseo huomautti luonnosvaiheessa, että kaavan toteutuminen johtaa maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaiden rakennettujen ympäristöjen arvojen heikkenemiseen ja korosti, että vaikutustenarvioinnin on oltava huolellista, avointa ja objektiivista. Kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten arviointia onkin täydennetty ehdotusvaiheessa. Se on toteutettu kulttuuriympäristöselvitykseen pohjautuvana kaaviona, jossa on käyty läpi kokonaisuuden osien arvoja, selvityksessä annettuja suosituksia ja kaavan vaikutuksia. Maakuntamuseo katsoo, että ansioistaan huolimatta vaikutustenarviointi kaipaa vielä täydentämistä erityisesti taulukon kohdissa 1-2, 4, 8 ja 14, joissa tulee huomioida seuraavat asiat:
1. Kartanon rantapolusta on säästynyt Perttulantien mutkan ja rannan välinen osuus, josta suurin osa jää kaavan toteutuessa Perttulantien jatkeen katualueen alle. 2. Haikan kartanon maakunnallisesti arvokas peltoalue supistuu. 4. ja 14. Loukonlahden kokonaissuunnitteluun kuulunut ja aikakaudelle tyypillinen laaja virkistysalue, osin avoin ja osin metsäinen agraari järvenrantamaisema, katoaa. Vanhan Loukonlahden alkuperäisen kaltainen luontoyhteys muuttuu. Rantareitiltä avautuvan kulttuurimaiseman historiallinen kertovuus heikentyy merkittävästi. Tätä teemaa on jonkin verran käsitelty sivulla 61, mutta se on hyvä lisätä myös taulukkoon. 8. Uuden AL-korttelin alueella sijaitseva, Pekka Ilveskosken vuonna 1968 suunnittelema ja seuraavana vuonna valmistunut liikerakennus on tarkoitus purkaa täydennysrakentamisen johdosta. Rakennus on osa alkuperäistä kerros- ja rivitalokortteleiden asemakaavaa, ja se sijaitsee näkyvällä paikalla katujen risteyksessä. Loukonlahden lähiöiden ainoana alkuperäisen kaavan mukaisesti toteutuneena liikerakennuksena sillä on kulttuurihistoriallista arvoa. Modernismin ajan julkisena rakennuksena se edustaa lisäksi nopeasti harvinaistuvaa rakennustyyppiä. Pirkkalan taajamayleiskaavassa alue kuuluu kerrostalovaltaiseen asuntoalueeseen, jolla ympäristö säilytetään (AK/s). Rakennuksen purkamista ei ole perusteltu eikä purkamisen vaikutuksia lainkaan arvioitu.
Arkeologinen kulttuuriperintö
Kaava-alueen päivitetty arkeologinen inventointiraportti on toimitettu maakuntamuseolle. Arkeologisia kohteita koskevat merkinnät ja määräykset puuttuvat kuitenkin edelleen kaavasta. Maakuntamuseo esittää inventoinnissa todettujen kulttuuriperintökohteiden merkitsemistä kaavaan S-osa-aluemerkinnöillä, joiden selitys ja määräys ovat muotoa: Muu kulttuuriperintökohde. Alueella olevat historialliset rakenteet on säilytettävä. Suuremmista kohdetta koskevista suunnitelmista tulee neuvotella alueellisen vastuumuseon kanssa. Haikan uuden kartanon alueen (muinaisjäännösrekisteritunnus 1000044629) osalta voidaan vaihtoehtoisesti lisätä edellä oleva määräys VL/s-alueen kaavamääräystekstiin. Kartanonpaikalle merkittyjen kulkureittien linjaamisessa on syytä varmistaa, että kulttuuriperintökohteeseen kuuluvien rakenteiden sijainti on otettu huomioon.
Historialliseen tielinjaan liitettävä määräys on muotoa: Historiallinen tielinja. Tien linjaus ja suhde ympäristöön tulee säilyttää. Tavanomaiset tien (kadun) hoito- ja kunnostustyöt ovat sallittuja. Suuremmista tien (kadun) linjausta ja sen rakenteiden muuttamista koskevista suunnitelmista tulee neuvotella alueellisen vastuumuseon kanssa.
Tarkistettu kaavaehdotus aineistoineen pyydetään toimittamaan maakuntamuseolle mahdollista lausuntoa varten.
Jaa
Facebookissa