Toijalan tilan pihapiiri on peltojen keskellä. Päärakennuksen ja sitä vanhemman vaarinpirtin rakentamisaika on tuntematon. Seinähirret on salvottu ristinurkille; ikkunat ovat olleet kuusiruutuisia ja valkeiksi maalattuja. Katteena on ollut päre.

Vuonna 1926 rakennuksissa tehtiin mittava peruskorjaus Arvid Männistön ja P. Haaviston johdolla. Päärakennusta korotettiin, ikkunat uusittiiin ja kuistit rakennettiin klassisismin hengessä. Rakennuksesta jäivät ennalleen ainoastaan seinähirret, jotka rapattiin. Pirtti jaettiin pienempiin huonetiloihin. Rappaus poistettiin 1970 -luvulla sen taakse muurattiin pannuhuone ja uusi savupiippu seinän ulkopuolelle. Rakennukset on yhdistetty toisiinsa putkella, jossa ovat vesi- ja lämpöjohdot.

Pihapiirin reunoilla ovat hirsipintaiset viljamakasiini ja sauna sekä uudempana lautarakenteinen aitta sekä osin punatiilinen navetta-kalustosuoja.

Toijala on vuoden 1540 kantatila. Padustaipaleen kylässä oli kaksi Toijalaa, jotka pian yhdistyivät. Tila on ollut vuodesta 1620 samalla suvulla. Toijalasta erosi Haikka omaksi tilakseen 1820 -luvulla.

Toijalan pihapiirissä on pidetty 1800 -luvulla kestikievaria, mistä on muistona komea tienviitta. Talon isänät ovat pikään olleet aktiivisia kunnallismiehiä.

Jaakola, Juha, 2008. Tampereen Aitolahden ja Teiskon rakennuskulttuuri. Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, Tampere.