Alvar Aalto suunnitteli yksikerroksiset satulakattoiset tyyppitalot. Arkkitehdin kädenjälki näkyy yksityiskohdissa esimerkiksi kaiteissa ja ritilöissä. Talot ovat kahden perheen asuttavia ja jokaista taloa ympäröi puutarha. Asevelikylän 14 asuintaloa on kahdessa rivissä.

Tampereen Aseveliyhdistys päätti vuonna 1940, että oli rakennettava asevelikylä auttamaan talvisodassa kaatuneiden ja muiden asunto-oloista kärsivien rintamamiesten monilapsisia perheitä. Jokipohjantien, Savinimentien, Seppäläntien, Asevelitien - välinen alue vuokrattiin Tampereen kaupungilta. Talojen piirustukset tilattiin arkkitehti Alvar Aallolta, joka oli 1930 -luvulla kehittänyt A. Ahlström Oy:n Varkauden talotehdas -yhtiölle standardisoitua omakotitaloa. Asevelikylän kaksoistalojen puuosat valmisti Ahlström talotehdas.

Kahden perheen asuttavien talojen talkoo rakennustyöt alkoivat 1941. Puhjennut sota keskeytti työt, mutta sodan jälkeen rakennustyöt saatiin valmiiksi ja asevelikylän vihkiäisjuhlaa vietettiin syyskuussa 1943. Asuintalojen lisäksi rakennettiin yhteinen sauna-, pesutupa-, ja mankelirakennus. Asevelijärjestöjen lakkauttamisen jälkeen 1944 Asevelikylä siirtyi Tampere - säätiön hallintaan.

1974 Jokipohjantien varrelle pystytettiin Asevelikylän talkoiden kunniaksi Läpi harmaan kiven - muistokivi.

Leskinen, Marja ja Jaakola, Juha, 1998. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998. Tampere, Tampereen kaupungin kaavoitusyksikkö. Sivu 214-215.

Maasilta Mari, 1997. Viinikka - Nekala, Pula-aikaa ja puutaloja. Tampere, Viinikka-Nekalan omakotiyhdistys.