asutushistoria
liikennehistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Kiilamainen, kapea puistoalue, joka yhdistää toisaalta Pirkankadun Taidemuseon puistoon, toisaalta uimahallin korttelin Pirkankadun ja Sotkankadun risteykseen.

Varsinainen puistikko on vappamuotoinen, soikiomainen hiekka-aukea, jota reunustaa viisi lehmusta. Puiston kalustuksena on muutama selkeälinjainen penkki puuta/metallia ja metalliset, lieriömäiset roska-astiat. Valaistus on vaatimaton, ja puut varjostavat istuma-aluetta.

Varsinainen puistikko rajoittuu lännessä käytöstä poistuneeseen ajoyhteyteen Pirkankadulta kohti Amuria. Alueen läntisen osan keskellä, Pirkankatuun rajoittuen sijaitsee 1960-luvulla rakennettu grillikioski. Pirkankadun linja-autopysäkin odotustila ja aikataulunäyttö ovat aivan kioskin vieressä. Kelloplaanin läntisin kärki ulottuu Pirkankadun ja Sotkankadun risteykseen, jossa jalankulkuliikenne, kääntyvät autot ja polkupyöräliikenne kohtaavat.

Luonteeltaan Kelloplaani on läpikulkupuisto, johon liittyy Pirkankadun vilkas jalankulkuliikenne linja-autopysäkille ja likkennevaloihin kohti Pyynikintoria sekä pyöräilyväylä Puutarhakatua länteen.

Kolmiomainen puistoalue näkyy jo vuoden 1896 asemakaavasuunnitelmassa sekä edelleen samanmuotoisena vuosien 1907, 1928 ja 1937 kartoissa.

Kun autoliikenne vielä kulki

Kelloplaani -nimityksen alkuperä ei ole tiedossa, mutta todennäköisesti sillä viitataan julkiseen kelloon, joka on saattanut sijaita esim. kioskin tai linja-autopysäkin yhteydessä. Kelloplaani-nimi mainitaan Tampereen kaupungin puisto- ja viherverkkoselvityksissä sekä paikkatietoaineistossa.

Puistokaistaleen läntiseen kärkeen suunniteltiin 1920-luvulla kahteenkin otteeseen pientä bensiiniasemaa, ennen kuin Pyynikintorin puolelle rakennettiin suurehko huolto- ja linja-autoasema 1929. Ilmeisesti 1930-luvulla puiston päähän rakennettiin sylinterimallinen nk. lankarulla-kioski, joka purettiin 1960-luvun lopulla tiilisen grillikioskin tieltä.

Puiston koilliskulmassa on valokuvien perusteella (Staf 1937) ollut toinenkin pyöreämuotoinen kioski- tai huoltorakennus.

Kelloplaanin Pirkankadun puoleiseen laitaan pystytettiin 1930-luvulla ristikkorakenteiset valaisinpylväät, jotka kannattelivat riippuvalaisimia kadun yllä. Sama valaisinratkaisu on käytössä edelleen.

Puiston historiallisen olemuksen välitymiseksi on tärkeää säilyttää puiston läpikulkua ja liikennettä palveleva luonne. Puistoalue kestää jonkin verran muutosta, mutta selkeä status jalankulun ja kevyen liikenteen ympäristönä on suotavaa säilyttää.