Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta asiasta. Tampereen työväentalo on rakentunut nykyasuunsa useassa vaiheessa vuosina 1900-1992. Rakennus sijaitsee kaupunkikuvallisesti erittäin keskeisellä paikalla, Hallituskadun ja Hämeenpuiston kulmassa, osana Hämeenpuiston valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (Museovirasto, RKY 2009). Arvoalue on merkitty sekä voimassa olevaan Tampereen keskustan strategiseen osayleiskaavaan että Pirkanmaan maakuntakaavaan 2040.
Työväentalon tontilla on voimassa vuonna 1991 hyväksytty asemakaava, jossa rakennuksen kaikki osat on suojeltu sr-23-merkinnällä. Kaavamääräyksessä mainitaan mm., että rakennus on rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas sekä kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä, rakennusta ei saa purkaa eikä rakennuksessa suoritettavilla korjaus- ja muutostöillä saa turmella rakennuksen julkisivujen tai porrashuoneiden rakennustaiteellisia arvoja. Myös Suomen Kotiseutuliito on tunnistanut rakennuksen poikkeuksellisen merkittävät kulttuurihistorialliset ja kaupunkikuvalliset arvot ja määritellyt Tampereen työväentalon kuuluvaksi Suomen suurimpien ja valtakunnallisesti merkittävien seurantalojen joukkoon.
Rakennuslupakuvien mukaan Työväentalon Hallituskadun ja Hämeenpuiston puoleisten osien 5. kerros uudistetaan perusteellisesti. Tilat käsittävät nykyisellään auloja, käytäviä, toimistohuoneita, neuvottelutiloja, wc-tiloja sekä erilaisia muita aputiloja. Niiden nykyilme on sekoitus alkuperäisiä 1930-luvun alun piirteitä sekä myöhempien remonttien aikaisia pintoja ja materiaaleja sekä tekniikkaa. Nyt aulatilaan on tarkoitus rakentaa uusi esteetön wc, muuttaa joidenkin neuvottelutilojen ja toimistohuoneiden sijaintia, uusia talotekniikka sekä ulkoikkunat nykyisten ikkunajakojen ja sävyjen mukaisesti.
Tilanjaon ja tilojen käyttötarkoituksen muutokset vaikuttavat pohjakuvan perusteella melko vähäisiltä ja perustelluilta (mm. esteettömyyden vaatimukset täyttävä wc). Nämä muutokset ovat siten hyväksyttävissä, etenkin kun kantaviin seinärakenteisiin ei puututa eikä tilajaon keskeisiä piirteitä ole tarkoitus muuttaa. Positiivista on myös, että talotekniikan uusiminen on tarkoitus toteuttaa siten, että aulojen ja käytävän alakatot säilyvät pääosin korkeina ja talotekniikasta vapaina ja runkolinjat sijoitetaan huonetilojen puolelle, käytävän suuntaisiin alakattokotelointeihin. Myös jo aiemmin uusittujen ikkunoiden uusiminen on hyväksyttävää.
Suunnitelmista ei käy ilmi, missä laajuudessa 5. kerroksen sisätilojen pintamateriaaleja ja rakennusosia on tarkoitus uusia tai säilyttää. Vaikka suojelumerkinnässä mainitaan sisätiloista vain porrashuoneet, tulisi näin arvokkaassa rakennuksessa muutosten yhteydessä huomioida mahdollisuuksien mukaan myös muiden sisätilojen arvojen ja alkuperäisten rakennusmateriaalien säilyminen. Muutokset tulisi suunnitella restauroivalla otteella työväentalon henkeä ja arkkitehtuuria vaalien. Tätä edellyttää myös Maankäyttö- ja rakennuslaki (1999/132), jonka 118 pykälässä määrätään, että rakentamisessa, rakennuksen korjaus- ja muutostyössä ja muita toimenpiteitä suoritettaessa on huolehdittava siitä, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella. Erityisesti porrashuoneen ja toimistokäytävän alkuperäiset, täyspuiset ovet karmeineen tulisi kunnostaa. Suunnitelmien mukaan ne on kuitenkin ilmeisesti tarkoitus korvata uusilla. Maakuntamuseo pitää valitettavana, että rakennuksesta ei ole muutossuunnitelmien tueksi laadittu rakennushistoriaselvitystä eikä peruskorjaushankkeesta ole järjestetty museoviranomaisen kanssa neuvottelua, jolloin olisi voitu määritellä suunnittelun reunaehtoja.
Saman hankkeen yhteydessä on myös tarkoitus purkaa B-portaan, 4. kerroksen välikerroksessa sijaitsevat puku- ja pesuhuoneet ja muuttaa ne asunnoksi sekä muuttaa konserttisalin lavan yläosan takainen asunto tekniseksi tilaksi. Uuden asunnon rakentamisen yhteydessä rakennuksen länsisivulla sijaitsevat kaksi lasitiilistä ikkunaa muutetaan normaaliksi ikkunaksi sekä ranskalaiseksi parvekkeeksi. Nämä muutosalueet sijaitsevat rakennuksen myöhemmin rakennetuissa, kaupunkikuvallisesti vähäarvoisemmissa ja käyttötarkoitukseltaan sekundäärisissä tiloissa ja ovat luonteeltaan vähäisiä. Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole hankkeesta näiltä osin huomautettavaa.
Kokonaisuutena suunniteltu peruskorjaus vaikuttaa edistävän tilojen käytön jatkumista, mikä on ensiarvoista rakennuksen säilymiselle. Pirkanmaan maakuntamuseo puoltaa rakennusluvan myöntämistä Tampereen työväentalolle edellä mainituin varauksin.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta asiasta. Tampereen työväentalo on rakentunut nykyasuunsa useassa vaiheessa vuosina 1900-1992. Rakennus sijaitsee kaupunkikuvallisesti erittäin keskeisellä paikalla, Hallituskadun ja Hämeenpuiston kulmassa, osana Hämeenpuiston valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (Museovirasto, RKY 2009). Arvoalue on merkitty sekä voimassa olevaan Tampereen keskustan strategiseen osayleiskaavaan että Pirkanmaan maakuntakaavaan 2040.
Työväentalon tontilla on voimassa vuonna 1991 hyväksytty asemakaava, jossa rakennuksen kaikki osat on suojeltu sr-23-merkinnällä. Kaavamääräyksessä mainitaan mm., että rakennus on rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas sekä kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä, rakennusta ei saa purkaa eikä rakennuksessa suoritettavilla korjaus- ja muutostöillä saa turmella rakennuksen julkisivujen tai porrashuoneiden rakennustaiteellisia arvoja. Myös Suomen Kotiseutuliito on tunnistanut rakennuksen poikkeuksellisen merkittävät kulttuurihistorialliset ja kaupunkikuvalliset arvot ja määritellyt Tampereen työväentalon kuuluvaksi Suomen suurimpien ja valtakunnallisesti merkittävien seurantalojen joukkoon.
Rakennuslupakuvien mukaan Työväentalon Hallituskadun ja Hämeenpuiston puoleisten osien 5. kerros uudistetaan perusteellisesti. Tilat käsittävät nykyisellään auloja, käytäviä, toimistohuoneita, neuvottelutiloja, wc-tiloja sekä erilaisia muita aputiloja. Niiden nykyilme on sekoitus alkuperäisiä 1930-luvun alun piirteitä sekä myöhempien remonttien aikaisia pintoja ja materiaaleja sekä tekniikkaa. Nyt aulatilaan on tarkoitus rakentaa uusi esteetön wc, muuttaa joidenkin neuvottelutilojen ja toimistohuoneiden sijaintia, uusia talotekniikka sekä ulkoikkunat nykyisten ikkunajakojen ja sävyjen mukaisesti.
Tilanjaon ja tilojen käyttötarkoituksen muutokset vaikuttavat pohjakuvan perusteella melko vähäisiltä ja perustelluilta (mm. esteettömyyden vaatimukset täyttävä wc). Nämä muutokset ovat siten hyväksyttävissä, etenkin kun kantaviin seinärakenteisiin ei puututa eikä tilajaon keskeisiä piirteitä ole tarkoitus muuttaa. Positiivista on myös, että talotekniikan uusiminen on tarkoitus toteuttaa siten, että aulojen ja käytävän alakatot säilyvät pääosin korkeina ja talotekniikasta vapaina ja runkolinjat sijoitetaan huonetilojen puolelle, käytävän suuntaisiin alakattokotelointeihin. Myös jo aiemmin uusittujen ikkunoiden uusiminen on hyväksyttävää.
Suunnitelmista ei käy ilmi, missä laajuudessa 5. kerroksen sisätilojen pintamateriaaleja ja rakennusosia on tarkoitus uusia tai säilyttää. Vaikka suojelumerkinnässä mainitaan sisätiloista vain porrashuoneet, tulisi näin arvokkaassa rakennuksessa muutosten yhteydessä huomioida mahdollisuuksien mukaan myös muiden sisätilojen arvojen ja alkuperäisten rakennusmateriaalien säilyminen. Muutokset tulisi suunnitella restauroivalla otteella työväentalon henkeä ja arkkitehtuuria vaalien. Tätä edellyttää myös Maankäyttö- ja rakennuslaki (1999/132), jonka 118 pykälässä määrätään, että rakentamisessa, rakennuksen korjaus- ja muutostyössä ja muita toimenpiteitä suoritettaessa on huolehdittava siitä, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella. Erityisesti porrashuoneen ja toimistokäytävän alkuperäiset, täyspuiset ovet karmeineen tulisi kunnostaa. Suunnitelmien mukaan ne on kuitenkin ilmeisesti tarkoitus korvata uusilla. Maakuntamuseo pitää valitettavana, että rakennuksesta ei ole muutossuunnitelmien tueksi laadittu rakennushistoriaselvitystä eikä peruskorjaushankkeesta ole järjestetty museoviranomaisen kanssa neuvottelua, jolloin olisi voitu määritellä suunnittelun reunaehtoja.
Saman hankkeen yhteydessä on myös tarkoitus purkaa B-portaan, 4. kerroksen välikerroksessa sijaitsevat puku- ja pesuhuoneet ja muuttaa ne asunnoksi sekä muuttaa konserttisalin lavan yläosan takainen asunto tekniseksi tilaksi. Uuden asunnon rakentamisen yhteydessä rakennuksen länsisivulla sijaitsevat kaksi lasitiilistä ikkunaa muutetaan normaaliksi ikkunaksi sekä ranskalaiseksi parvekkeeksi. Nämä muutosalueet sijaitsevat rakennuksen myöhemmin rakennetuissa, kaupunkikuvallisesti vähäarvoisemmissa ja käyttötarkoitukseltaan sekundäärisissä tiloissa ja ovat luonteeltaan vähäisiä. Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole hankkeesta näiltä osin huomautettavaa.
Kokonaisuutena suunniteltu peruskorjaus vaikuttaa edistävän tilojen käytön jatkumista, mikä on ensiarvoista rakennuksen säilymiselle. Pirkanmaan maakuntamuseo puoltaa rakennusluvan myöntämistä Tampereen työväentalolle edellä mainituin varauksin.
Jaa
Facebookissa