arkkitehtoninen

sosiaalihistoria
taloushistoria

maisemakokonaisuus
maisemallisesti keskeinen sijainti

Kohde edustaa muodoltaan ja yksityiskohdiltaan klassistista arkkitehtuuria ja on piirteiltään hyvin säilynyt. Rakennus on aikakautensa urbaanin rakentamisen tyylipuhdas esimerkki ja kokonaistaideteos. Taloyhtiön rakennuttamistapa kertoo 1920- ja 30-luvun asuntokysymyksen ratkaisuista ja kaupungistumisen haasteista. Rakennuksen liiketilat ovat tärkeä osa Pyynikintorin kaupallista historiaa.

Massiivisella rakennuksella on merkittävä asema Pyynikintoria kehystävässä maisemassa.

Hienostunut klassistinen kaupunkitalo, jossa aikakauden estetiikka näkyy toisaalta monumentaalisessa muodossa, toisaalta hillityn koristeellisissa yksityiskohdissa. Taloyhtiön puistomainen sisäpiha on ainutlaatuinen, ja lisäksi katukerroksessa säilyneet pienet liiketilat viestivät rakennuksen käyttöhistoriaa. Liiketilojen kapeat puupeiliovet ovat pääosin säilyneet. Rakennuksen ulkoväri on muutettu alkuperäistä tummemmaksi 1970-luvulla (RK 1998, s. 117), mutta vastaa nykyiselläänkin klassistista henkeä.

As Oy Tammerkontu on merkittävä osa tamperelaisen asuntopolitiikan historiaa, sillä se on kaupungissa ensimmäinen nk. puolikunnallinen asuntoyhtiö. 1920-luvun asuntopulaa pyrittiin helpottamaan puolikunnallisella asuntotuotannolla, mikä tarkoitti toimintamallia, jossa kaupunki rakennutti talon ja merkitsi koko osakekannan kunnes vuokralla asuvat asukkaat olivat vähittäismaksuin lunastaneet huoneistonsa osakkeet omiksi. Vuokraksi määriteltiin 16-17 markkaa/neliö ja lisäksi lyhennysmaksua 3 mk/neliö. Vuokra oli suhteellisen korkea verrattuna asukkaiden ansiotasoon. Tällaista kaupungin tukemaa asuntotuotantoa toteutettiin 1920- ja 1930-luvun pulakausina erityisesti Tampereella. Tammerkonnun jälkeen seuraava puolikunnallinen rakennuskohde oli Lähteenkatu 7-9 Tullin alueella.

Kaupunginvaltuusto päätti Tammerkonnun puolikunnallisen talon rakentamisesta 6.2.1929. Suunnittelijaksi tuli arkkitehti Martti Välikangas, joka oli paneutunut erityisesti sosiaaliseen asuinrakentamiseen. Hänen varhaista tuotantoaan ovat mm. Puu-Käpylän asuinalue ja Vallilan suurkorttelit Helsingissä.

Asuinkompleksin rakennuksista ensimmäisenä valmistui pohjoisempi, Pyynikintori 6 (rakennus 1). Harjannostajaiset olivat 8.12.1928 ja rakennus valmistui 27.6.1929. Eteläisempi Pyynikintori 4 (rakennus 3) rakennettiin vuonna 1931. Rakennusosia yhdistää on uljas, korkea porttikäytävä, jonka kautta on käynti yhteiselle käynti sisäpihalle. Koko asuinyhtiö nimettiin Tammerkonnuksi vuonna 1932.

Ensin valmistuneeseen Pyynikintori 6:een rakennettiin puiset välikatot, mutta Pyynikintori 4:een ne tehtiin betonista. Koko yhtiöön valmistui yhteensä 99 huoneistoa. Eniten oli yhden huoneen ja keittiön asuntoja. Suurimmat asunnot käsittivät kolme huonetta ja keittiön, mutta niitä tehtiin vain muutama. Tampereen ensimmäisessä puolikunnallisessa asuintalossa oli mukavuuksina vesi-wc, keskuslämmitys ja lämmin vesi sekä yhteiset radiolaitteet, pesukone ja mankeli. Yhden huoneen asuinnoissa oli sähköhella. Talon sisäpihalle kääntyvään, matalampaan siipiosaan (rakennus 2) tuli pienempiä asuntoja .

Asuinyhtiön pohjakerrokseen sijoitettiin liikehuoneistoja. Niissä keskimmäisissä toimi osuusliike Tuotannon myymälöitä 1980-luvulle saakka. Ravintolatilassa jatkaa edelleen Tuoppi-baari. Elintarvikeliike Pyynikintorin liha lopetti vuonna 2015. Pyynikintori 4:n pohjakerrokseen remontoitiin tilat päiväkoti Kiekkarille vuonna 2008.

Taloyhtiön puistomainen sisäpiha jatkaa rakennuksen arkkitehtuuria saumattomasti. Seinämaalauksin ja taidetaonnalla koristettu porttikäytävä yhdistää yksityisen pihan julkiseen katutilaan.

Arvojen säilymiseksi on tärkeää säilyttää rakennuksen klassistinen muoto, tyylinmukaiset julkisivuaiheet ja materiaalit sekä kaupunkikuvallisesti näkyvä asema osana Pyynikintoria reunustavaa fasadia.

Keskinen, Jouni - Peltola, Jarmo - Suodenjoki, Sami, Tamperelaiset. Tehdaskaupungin väestö, alue ja asuminen 1918-1940. Tampereen museot 2005. s. 280-286.

Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998. Tampereen kaupungin ympäristötoimi kaavoitusyksikkö julkaisuja 2/98, Leskinen, Marjatta & Jaakkola, Juha, Tammer-Paino Oy, Tampere 1998.