Pirkanmaan maakuntamuseolle on toimitettu otsikossa mainittu suunnitelma mahdollista kommentointia varten. Kaava-alueeseen kuuluu Tampereen Eteläpuisto ja sen lähiympäristöä. Alueen kulttuuriympäristö on monipuolista. Siihen kuuluu ensin teollisuuskäytössä olleita ja sen jälkeen virkistysalueina toimineita alueita, asemakaavahistoriansa, arkkitehtuurinsa ja kaupunkikuvansa osalta valtakunnallisesti merkittävä Hämeenpuisto, kaupungin varhaista julkista rakentamista edustava Kulkutautisairaalan alue sekä De gamlas hem, liikuntapaikkarakentamista ja -historiaa merkittävällä tavalla edustava Koulukadun kentän alue, Koulukatu, modernin liikennerakentamisen edustaja Ratinan silta sekä valtakunnallisesti merkittävä maisemanähtävyys, Tampereen kaupunkikuvalle ja historialle tärkeä Pyynikki. Kaavan vaikutusalueella sijaitsee lisäksi lukuisia kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita ja alueita, joista hankkeen suorat vaikutuksen kohdistunevat ainakin Klingendahlin tehtaaseen, Pyynikinlinnaan ja Pyynikin kaupunginosan länsiosaan, Talouskouluun, Pyynikin panimoon, Tiilispuistoon ja Leijona-Pukineen taloon. Kaava-alueen kulttuuriympäristöarvot ovat poikkeuksellisen moninaisia, mikä asettaa hankkeelle erityisiä haasteita. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kaavan tavoitteisiin on asianmukaisesti kirjattu alueen arvokkaan kulttuuriperinnön säilyttäminen sekä uudisrakentamisen ja kulttuuriympäristöarvojen yhteen sovittaminen.

Kaava-alue sijaitsee valmisteilla olevan Tampereen keskustan strategisen osayleiskaavan alueella. Yleiskaavaa varten on laadittu Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012 –selvitys ja arkeologinen inventointiraportti, joissa kaava-alueen arkeologiset ja rakennetun ympäristön arvot on tunnistettu. Asemakaavaa varten kohteista tarvitaan kuitenkin tarkempaa tietoa. Rakennetun ympäristön osalta tarvitaan rakennuskohtaista inventointitietoa mm. kulttuuriympäristön arvojen vaalimiseksi Maankäyttö- ja rakennuslain 54. §:n mukaisesti. Tarvittavaa tietoa on olemassa eri selvityksissä, mutta esimerkiksi De Gamlas Hemin, Koulukadun kentän ja Ratinan sillan osalta tiedot ovat puutteellisia. Kaava-alueen maisemallisia arvoja on käsitelty esim. Tampereen avointen maisematilojen selvityksessä, jossa Eteläpuiston ranta-alueet ovat osa Tammerkosken arvokasta kansallismaisemaa.

Arkeologisen inventointiraportin mukaan kaava-alueella sijaitsee kaksi teollisuushistoriallista arkeologista kohdetta: Frenckellin kalkkiruukin ja Nalkalan tiiliruukin paikat (inventointikohteet 2 ja 11). Niihin ei liity maanpäällisiä rakenteita, mutta mahdollisesti maanalaisia kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita huomioonotettavia arkeologisia suojeluarvoja. Mikäli näille alueille on asemakaavassa tarkoitus osoittaa rakentamista tai muuta nykyisestä poikkeavaa maankäyttöä, tulee kaavahankkeen yhteydessä suorittaa arkeologisia koetutkimuksia. Tavoitteena on koekaivauksen ja mahdollisesti myös muiden arkeologisten prospektointimenetelmien avulla selvittää, onko suunnittelualueella maan alla säilynyt teollisuushistoriallisia, kaavoituksessa huomioonotettavia kohteita, missä ne sijaitsevat ja mikä on niiden laajuus ja säilyneisyys.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että alueen kulttuuriympäristöstä ja sen arvoista on lisäksi syytä laatia kaavahanketta varten kooste, jonka laadinnan yhteydessä taustatietoja täydennetään ja ajantasaistetaan tarpeellisin osin. Kooste helpottaa kokonaisvaltaista vaikutusten arviointia.

Kaavaluonnos selvitysaineistoineen tulee lähettää lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon.