arkkitehtoninen

asutushistoria

maisemakokonaisuus
maisemallisesti keskeinen sijainti

Rakennuksen tunnusomainen klassistinen arkkitehtuuri on piirteilään hyvin säilynyt. Kohde on osa Pyynikintorin yhtenäistä klassistista torimaisemaa ja torin itälaidan merkittävää umpikorttelia. Lisäksi rakennus muodostaa juhlavan kadunpääteaiheen pohjoiseen laskevalle Lyseokadulle.

Voimakkaan klassistisesti muotoilu kaupunkikerrostalo, jonka julkisivut antavat Pyynikintorille ja F. E. Sillanpäänkadulle. Lisäksi talon eteläpääty näkyy kadunpäätteenä Lyseokadulle.

Pikarilinnan julkisivu on Pyynikintoria reunustavista kivitaloista runsaimmin koristeltu. Aiheistosta löytyvät pylväät kapiteeleineen, profiloidut ikkunapenkit ja päätykolmiot, rustikoidut pilasterit, köynnöskoristeet ja konsolit. Erityisesti sisäänkäyntejä ja leikattua päätyseinää on korostettu juhlavin pylvässommitelmin.

Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Arvo Eränen (pääpiirustukset kesäkuu 1928). Muita Eräsen 1920-luvulla suunnittelemia rakennuksia Tampereella on esimerkiksi seitsenkerroksinen asuinkerrostalo Hatanpään Valtatie 12:ssa ja Koivistonkylän kansakoulu.

Asuntoyhtiön alkuperäinen nimi oli As Oy Hämeenkatu 36, sillä talon rakennusaikana Hämeenkatu jatkui myös Pyynikin kirkkopuiston toisella puolella.

Pikarilinna sai kutsumanimensä julkisivun maljamaisista koristeista, jotka ovat klassismille tyypillinen, antiikin kuvastosta johdettu koristeaihe.

Muista Pyynikintorin ympäristön rakennuksista poiketen Pikarilinnaan suunniteltiin yksinomaan asuntoja, eikä katutasossakaan ole liiketiloja. Kellariin sijoitettiin autohalli. Vuoden 1938 muutospiirustuksen (Eetu Murros) mukaan kellariin lisättiin jopa autohallin lämmityslaite.

Arvojen säilymiseksi on tärkeää säilyttää rakennuksen klassistinen muoto, tyylinmukaiset julkisivuaiheet ja materiaalit sekä kaupunkikuvallisesti näkyvä asema korttelin kulmauksessa.

Tampereen kaupungin rakennusvalvonnan arkisto.