Liutun talon pihapiiri on Myllyojan ja Sisaruspohjan välissä. Asuinrakennuksia on kaksi, joista toinen on rakennettu perimätiedon mukaan 1800 -luvun alkupuolella ja toinen puolivälissä. Molemmat ovat hirsirunkoisia ja vuorattuja. Vanhemman rakennuksen julkisivun listoituksessa ja ruutujaossa on uusrenessanssin henkeä. Katon keskellä on vellikello. Rakennusta käytetään pitopalvelun juhlatalona.

Entisessä vieraspytingissä on karoliininen pohjakaava, ja sen kuusiruutuiset ikkunat ja korkeat ikkunakehykset ovat saaneet vaikutteita empirestä. Pienet vinoruudutetut haukkaikkunat on sijoitettu jokaisen ikkunan yläpuolelle. Umpikuistin ikkunoiden lasijako on monimuotoinen.

1903 rakennetussa kaksikerroksisessa navetassa on kiilakivi-, punatiili-, ja lautapinta. Pihapiirissä on myös pitkä hirsirakenteinen riviaitta 1800-luvulta.

Tontin halki menevän puron varressa on ollut myllypiha, josta on jäljellä hirsinen myllärin asuinrakennus. Torppa on mahdollisesti peräisin 1800 -luvulta.

Liuttu on vuoden 1540 kantatila. Nykyinen omistajasuku on hallinut tilaa 1700 -luvulta asti. Liutun isäntä Heikki Liuttu tunnettiin innokkaana hevosmiehenä ja hän osallistui kilpa-ajoihin.

Pohtolan koulu aloitti Liutun vieraspytingissä v. 1902. Liuttuun sijoittui myös vuonna 1924 Teiskon Kauppa Oy:n myymälä ja lyhytaikainen leipomo.

Jaakola, Juha, 2008. Tampereen Aitolahden ja Teiskon rakennuskulttuuri. Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, Tampere.

Liutun juhlatalo - www-sivut: http://www.liutunjuhlatalo.com/index.htm Käyty 16.06.2014.