Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Koivistonkeskus 5:ssä sijaitsee rekisteritietojen mukaan 1920 rakennettu omakotitalo sekä ilmeisesti kiinteistön alkuperäinen maakellari. Rakennuksen ulkoasun perusteella voidaan olettaa, että rakennus on hieman iäkkäämpi, todennäköisesti 1900-1910-luvuilta. Lausunnon kohteena oleva rakennushanke merkitsee kiinteistön nykyisen asuinrakennuksen purkamista.

Koivistonkylän asuinalueen varhaisimmat tontit ovat syntyneet palstoittamalla 1900-luvun taitteesta lähtien. Vilkkaan rakentamisen kausi alueella alkoi 20-luvulla. Koivistonkylän alueella on säilynyt jonkin verran näitä vanhimpia pientaloja. Alueen rakennuskannasta ei ole laadittu inventointia, joten tarkempaa tietoa alueen vanhimman rakennuskannan määrästä ja säilyneisyydestä ei ole. Lähtökohtaisesti 1900-luvun alkupuolen rakennuskannalla on alueella erityistä kulttuurihistoriallista arvoa asutushistorian ilmentäjänä ja kerroksellisuuden luojana. Hyvin säilyneillä kohteilla on myös lukuisia muita kulttuurihistoriallisia arvoja mm. rakennusperinteen osalta. Pirkanmaan maakuntamuseo on esittänyt huolensa Tampereen kaupungin palstoittamalla syntyneiden alueiden vanhimman rakennuskannan ja siihen kiinnittyvien arvojen säilymisestä ja selvitysaineiston puutteista mm. Tampereen kantakaupungin strategisen yleiskaavan valmistelun yhteydessä. Nämä alueet on kirjattu kyseisen kaavan selostukseen sivulle 21.

Koivistonkeskus 5:n asuinrakennus edustaa tyypillistä laadukkaasti suunniteltua 1900-luvun alun omakotirakentamista. Sen perusmuoto on kompakti, ja siinä on lasikuisti. Rakennus on sovitettu maastoon pohjoispuolen kiviperustuksella. Katto on saumattua peltiä, ja sen pohjoislappeella on poikkipääty. Julkisivut jakautuvat listoin erisuuntiin laudoitettuihin vyöhykkeisiin. Ikkunat ovat T-malliset, ja vuorilistoissa on vaikutteita jugend-tyylistä. Rakennus on säilyttänyt ominaispiirteensä erinomaisesti, mutta ulkoasu kielii myös hoidon laiminlyönnistä. Rakennuksen kunnosta ei kuitenkaan ole käytettävissä tarkempaa tietoa. Rakennus on sijoittunut kallioisen ja metsäisen rinteen juurelle. Sen pohjoispuolella on avautunut peltoalue, joka on säilynyt pääosin avoimena 1980-luvulle asti. Nykyään rakennus sijaitsee uudemman rakennuskannan keskellä niin, että sen kaupunkikuvallinen vaikutus on vähäinen. Kiinteistön perinteinen pihapiiri maakellareineen muodostaa kuitenkin rakennuksen kanssa oman arvokkaan kokonaisuutensa.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että Koivistonkeskus 5:llä on erityistä kulttuurihistoriallista arvoa osana Koivistonkylän rakennuskantaa. Käytettävissä olevan tiedon perusteella maakuntamuseo ei puolla rakennusluvan myöntämistä hankkeelle, johon sisältyy asuinrakennuksen purkaminen. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.