Rakennushistoriaselvitys käsittelee Tampereen Työväentalon rakennusta Tampereen keskustassa Kaakinmaan kaupunginosassa. Hämeenpuiston ja Hallituskadun kulmauksessa sijaitseva Työväentalo on rakentunut useissa vaiheissa (mm. Heikki Tiitola 1900, Lambert Petterson 1905, Heikki Kaartinen 1912, Eetu Murros 1924, Bertel Strömmer 1929-1930, Reijo Ojanen 1972, Taina Väisänen 1992-1993). Keskeisimmät rakennusvaiheet on toteutettu vuosien 1900-1930 välillä, minkä jälkeen rakennus on edelleen laajentunut korotuskerroksin 1970-, 1990-, 2000- ja 2010-luvuilla.

Rakennushistoriaselvityksen tuottama aineisto toimii teknisen ylläpidon sekä mahdollisten perusparannus- tai asemakaavamuutoshankkeiden lähtöaineistona. Rakennushistoriaselvitys sisältää osiot tontin ja rakennuksen historiasta, nykytilakuvauksen koskien rakennuksen ulkoasua ja sisätiloja sekä tilakohtaisen tarkastelun keskeisten tilojen osalta (ns. huonekortit). Lisäksi raportti käsittää yhteenvedon rakennuksen arkkitehtonisista ja rakennushistoriallisista säilyneistä piirteistä (ns. säilyneisyyskaaviot), keskeisistä kulttuurihistoriallisista arvoista ja muutoskestävyydestä sekä suosituksia mahdollisille toimenpiteille.

Selvityksen on laatinut arkkitehti Verna Hahtola Pirkanmaan maakuntamuseolla 30.1.-27.3.2024 välisenä aikana. Työn ohjaajana on toiminut Pirkanmaan maakuntamuseon rakennustutkija Anna-Leena Lehto.

Inventointityö käsitti useita kohdekäyntejä, joiden yhteydessä laadittiin muistiinpanoja sekä valokuvattiin tilat ja rakennuksen ulkoasu. Rakennushistoriaselvityksessä keskeisiä kirjallisia lähteitä ovat olleet Tampereen Työväenyhdistystä käsittelevät historiikit (Kanerva 1986; Rantanen 2016). Lisäksi muita keskeisiä lähteitä ovat olleet muun muassa vanhat valokuvat sekä kohteen rakennuslupapiirustukset Tampereen kaupungin rakennusvalvonnan digitaalisessa arkistossa. Myös kohdekäyntien yhteydessä käydyt keskustelut Työväentalon henkilökunnan kanssa ovat tarjonneet hyödyllisiä taustatietoja.

Tampereen Työväentalon eteläpuolella sijaitsevasta Tampereen Työväen Teatterista toteutettiin rakennushistoriallinen selvitys syksyllä 2023. Kyseiseen selvitykseen lukeutuivat 1980-luvulla rakennetun erillisen teatterirakennuksen lisäksi myös Työväentalossa sijaitsevat, teatterikäytössä olevat tilat (mm. Eino Salmelaisen näyttämö, Kellariteatteri ja TTT-Klubi). Selvityksen laatijana toimi Verna Hahtola Pirkanmaan maakuntamuseolta. Tässä selvityksessä hyödynnetään teatteriselvityksen yleistieto-osuuksia muun muassa suunnittelutilanteiden ja kaupunginosan historian osalta sekä aiemmin laadittuja huonekortteja, joita on tarvittaessa päivitetty. Samoin tekijän ottamia valokuvia on hyödynnetty myös tässä selvityksessä. Pääosa valokuvista on tekijän ottamia, ja mahdolliset muut kuvalähteet on ilmoitettu kuvateksteissä.

Julkisivujen keskeisimmät ominaispiirteet, jotka tulisi säilyttää:

• säilyneet uusrenessanssipiirteet vuodelta 1900 (kaaripäätteiset ikkunamuodot Hämeenpuiston julkisivussa)

• jugend-piirteet Hämeenpuiston julkisivussa (parvekkeet, sisäänkäynti, säilyneet ikkunat, jugend-koristeaiheet)

• Hallituskadun ja Hämeenpuiston kulmatorni (pilasterikehykset, ikkunamuodot, vanhat puuikkunat, korniisi, kello, kattomuoto, dominanssi suhteessa muihin julkisivuihin)

• Hallituskadun siipi (Konsun korkeat ikkunat, säilyneet ovet, listoitukset, kattomuoto)

• sisäpihan julkisivuissa Eino Salmelaisen näyttämön julkisivu

vuodelta 1905, Hämeenpuiston vastainen siipi vuosilta 1912 ja 1930, B- ja E-porrashuoneet (alkuperäiset puuikkunat)

Sisätilojen arvokkaimmat ominaispiirteet, jotka tulisi säilyttää:

• sisäänkäynnin ja eteishallin säilyneet ja restauroidut jugend-piirteet (pilarit, ovet, lattiakuviointi)

• pääportaikon materiaalit: ikkunat, kaiteet, porras-askelmat, pilarit, kerrosten sisäänkäynnit (erit. Lenin-museo, Eino Salmelaisen näyttämö, Konsu)

• konserttisali Konsu kokonaisuudessaan (tila, säilyneet ja palautetut rakennusosat ja detaljit)

• ravintolasalin (TTT-Klubi) säilyneet fragmentit (pilarit, valaisimet, kohokuvioinnit)

• kaaripäätteiset ikkunat Hämeenpuiston suuntaan (kellarikerros, 1. ja 2. kerros)

• alkuperäisenä säilyneet porrashuoneet materiaaleineen (B-, C- ja E-porrashuoneet)