Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta asiasta. Tampereen työväentalo on rakentunut nykyiseen ulkoasuunsa useassa vaiheessa 1900–1992. Rakennus on osa Hämeenpuiston valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä, ja se on suojeltu asemakaavassa merkinnällä sr-23: Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas sekä kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavilla korjaus- ja muutostöillä ei saa turmella rakennuksen julkisivujen tai porrashuoneiden rakennustaiteellisia arvoja. Rakennuksessa saadaan kerrosalaan kuulumattomia tiloja muuttaa kerrosalaan laskettaviksi tiloiksi riippumatta siitä, mitä asemakaavassa on määrätty tontin tai rakennusalan enimmäiskerrosalasta. Myös rakennuksen ullakko- ja kellarikerroksessa saadaan muuttaa tiloja kerrosalaan laskettaviksi tiloiksi rakennuslupaviranomaisen luvalla. Lisärakentamisella ei saa muuttaa rakennuksen kadun puoleista räystäskorkeutta tai kattomuotoa. Mahdolliset kadun puoleiset kattoikkunat tulee rakentaa rakennuksen tyyliin sopivalla tavalla.

Tampereen työväentalon katolle on rakennettu hissin konehuone 1970-luvulla. Se nousee Hämeenpuiston puoleiselta katolta yksinäisenä tornina. Lausunnon kohteena olevien suunnitelmien mukaan ilmastointikonehuone on suunniteltu rakennettavaksi hissin konehuoneen ja kulmatornin väliin, hieman matalampana ja sisemmäs vedettynä kuin hissin konehuone. Työväentalon eteläosan katolle on jo aiemmin tehty ulkoasultaan samanhenkinen korotus. Lisäksi hankkeeseen liittyy uusien iv-laitteiden ja -kanavien tuominen Hallituskatua reunustavan rakennuksen osan katolle. Hallituskadun puoleiset muutokset on jo toteutettu.

Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että ilmanvaihtokonehuoneen rakentaminen työväentalon katolle ei noudata asemakaavan suojelumääräystä, jonka mukaan rakennuksen kattomuotoa ei saa muuttaa katujulkisivujen puolella. Muutos näkyisi erityisesti Hallituskadulta idästä katsottaessa, ja kiinnittyessään työväentalolle ominaiseen kulmatorniin se saattaa heikentää tornin ilmaisuvoimaa tästä suunnasta katsottaessa. Lähtökohtaisesti ilmastointikoneiden tuominen näkyvälle paikalle rakennusten katoille tai julkisivuihin ei ole onnistunut ratkaisu, vaan lisääntynyt ilmastoinnin tarve tulisi hoitaa rakennusten vaipan sisällä.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että ilmastointikonehuoneen rakentaminen Tampereen työväentalon katolle ei ole rakennuksen arkkitehtuurin ja historiallisen arvon osalta hyvä ratkaisu. Lisäksi maakuntamuseo pitää valitettavana, että museoon ei ole oltu jo suunnitteluvaiheessa yhteydessä asemakaavan suojelumääräyksen kanssa ristiriitaisesta hankkeesta. Pirkanmaan maakuntamuseo kuitenkin toteaa, että konehuoneen rakentaminen työväentalon katolle ei kokonaisuudessaan uhkaa työväentalon kulttuurihistoriallisia arvoja niin merkittävästi, että konehuoneen rakentaminen olisi mahdotonta. Päänäkymäsuunnista tarkasteltuna torniosa säilyttää muutoksenkin jälkeen roolinsa, ja rakennuksen katoille aiemmin tehdyt muutokset ovat jo rikkoneet katon linjakkuuden. Kattomuoto ei enää kuulu rakennuksen merkittäviin arkkitehtonisiin ominaispiirteisiin. Muilta osin maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta asiasta. Tampereen työväentalo on rakentunut nykyiseen ulkoasuunsa useassa vaiheessa 1900–1992. Rakennus on osa Hämeenpuiston valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä, ja se on suojeltu asemakaavassa merkinnällä sr-23: Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas sekä kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavilla korjaus- ja muutostöillä ei saa turmella rakennuksen julkisivujen tai porrashuoneiden rakennustaiteellisia arvoja. Rakennuksessa saadaan kerrosalaan kuulumattomia tiloja muuttaa kerrosalaan laskettaviksi tiloiksi riippumatta siitä, mitä asemakaavassa on määrätty tontin tai rakennusalan enimmäiskerrosalasta. Myös rakennuksen ullakko- ja kellarikerroksessa saadaan muuttaa tiloja kerrosalaan laskettaviksi tiloiksi rakennuslupaviranomaisen luvalla. Lisärakentamisella ei saa muuttaa rakennuksen kadun puoleista räystäskorkeutta tai kattomuotoa. Mahdolliset kadun puoleiset kattoikkunat tulee rakentaa rakennuksen tyyliin sopivalla tavalla.

Tampereen työväentalon katolle on rakennettu hissin konehuone 1970-luvulla. Se nousee Hämeenpuiston puoleiselta katolta yksinäisenä tornina. Lausunnon kohteena olevien suunnitelmien mukaan ilmastointikonehuone on suunniteltu rakennettavaksi hissin konehuoneen ja kulmatornin väliin, hieman matalampana ja sisemmäs vedettynä kuin hissin konehuone. Työväentalon eteläosan katolle on jo aiemmin tehty ulkoasultaan samanhenkinen korotus. Lisäksi hankkeeseen liittyy uusien iv-laitteiden ja -kanavien tuominen Hallituskatua reunustavan rakennuksen osan katolle. Hallituskadun puoleiset muutokset on jo toteutettu.

Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että ilmanvaihtokonehuoneen rakentaminen työväentalon katolle ei noudata asemakaavan suojelumääräystä, jonka mukaan rakennuksen kattomuotoa ei saa muuttaa katujulkisivujen puolella. Muutos näkyisi erityisesti Hallituskadulta idästä katsottaessa, ja kiinnittyessään työväentalolle ominaiseen kulmatorniin se saattaa heikentää tornin ilmaisuvoimaa tästä suunnasta katsottaessa. Lähtökohtaisesti ilmastointikoneiden tuominen näkyvälle paikalle rakennusten katoille tai julkisivuihin ei ole onnistunut ratkaisu, vaan lisääntynyt ilmastoinnin tarve tulisi hoitaa rakennusten vaipan sisällä.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että ilmastointikonehuoneen rakentaminen Tampereen työväentalon katolle ei ole rakennuksen arkkitehtuurin ja historiallisen arvon osalta hyvä ratkaisu. Lisäksi maakuntamuseo pitää valitettavana, että museoon ei ole oltu jo suunnitteluvaiheessa yhteydessä asemakaavan suojelumääräyksen kanssa ristiriitaisesta hankkeesta. Pirkanmaan maakuntamuseo kuitenkin toteaa, että konehuoneen rakentaminen työväentalon katolle ei kokonaisuudessaan uhkaa työväentalon kulttuurihistoriallisia arvoja niin merkittävästi, että konehuoneen rakentaminen olisi mahdotonta. Päänäkymäsuunnista tarkasteltuna torniosa säilyttää muutoksenkin jälkeen roolinsa, ja rakennuksen katoille aiemmin tehdyt muutokset ovat jo rikkoneet katon linjakkuuden. Kattomuoto ei enää kuulu rakennuksen merkittäviin arkkitehtonisiin ominaispiirteisiin. Muilta osin maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.