Rakennus edustaa kahta erilaista rakentamisen aikakautta ja laajennuksen yhteydessä toteutettu peruskorjaus 1970-luvun Säästökeskuksen rakennuksessa liittää kaksi rakennusmassaa toisiinsa. Kuitenkin peruskorjaus on muuttanut alkuperäisen 1970-luvun rakennusosan miltei tunnistamattomaksi, ja kirjastokokonaisuuden kerroksellisuutta on vaikea havaita. Laajennusosa edustaa 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen rakentamista tyypillisine julkisivumateriaaleineen.

Kangasalan kirjasto perustettiin vuonna 1862 ja se sijoitettiin kirkon sakaristoon. Vuonna 1870 kirjasto kunnallistettiin. Kirjasto muutti väliaikaisesti kansakoulun tiloihin 1870-luvun alussa, mutta palasi sakastiin jo muutaman vuoden jälkeen. Kirkossa kirjasto toimi vuoteen 1906 saakka, jolloin se muutti edellisvuonna valmistuneelle Nuorisoseuran Pirtille kirkon viereen lähes kolmeksi vuosikymmeneksi. Vuonna 1935 kirjasto muutti omiin erillistiloihinsa kansakoulun kellarikerroksen kahteen huoneeseen, johon kuului lainausosaston lisäksi lukusali ja käsikirjasto. Vuonna 1955 kirjasto muutti Tarpilaan vastavalmistuneen ammatillisen päiväjatkokoulun tiloihin, jossa sillä oli suuret, kansainvälistäkin ihastusta herättäneet tilat. (Helen 2013; Ollanketo 1987.)

Vuonna 1976 kirjasto siirtyi nykyiselle paikalleen torin laidalle, kun kirjasto muutti vuonna 1974 liike- ja toimistotilaksi rakennettuun Säästökeskukseen. Kirjasto sijoitettiin ylimpään kerrokseen noin tuhannen neliömetrin tiloihin, maantasokerroksessa sijaitsi liikehuoneistoja ja kellarissa kunnan tiloja, muun muassa valtuustosali. Vuonna 2006 alettiin suunnitella kirjaston laajennusta, jonka alun perin oli tarkoitus sijoittua Säästökeskuksen päälle rakennettavaan lisäkerrokseen. Olemassa olevan rakennuksen kantavuuden vuoksi kirjastolaajennus päädyttiin sijoittamaan 1970-luvun rakennuksen viereen. Laajennusosa valmistui 2009 ja se otettiin käyttöön huhtikuussa 2010. Säästökeskuksen toisessa kerroksessa sijaitsevien tilojen peruskorjaus käynnistyi vuoden 2010 alussa ja päättyi saman vuoden syyskuussa. (Helen 2013; Ollanketo 1987; Wigell 1994, 113.)

Rakennuspaikan ja rakennuksen historia

Kirjaston korttelin ensimmäinen ja yhä olemassa oleva rakennus on 1950-luvulla rakennettu Kansallisosakepankin rakennus. Kirkonkylän yleisilme oli vielä 1960-luvulla puutalovaltainen, mutta se alkoi uudistua nopeasti keskustan eteläpuolisen Lahdentien suunnitelmien myötä. Keskustan kehittämisen lähtökohta oli kirkon itäpuolisen – nykyisen kirjaston tontin – kehittäminen kaatopaikasta keskustan ydinkortteliksi. Tontille rakennettiin kolme kauppaa. Tontin pohjoisosassa, Kangasala-talon ja sen itäpuolisen kerrostalon paikalla on sijainnut 1970-luvun alussa muutamia kaksikerroksisia, aumakattoisia kerrostaloja. Kirjaston rakennuspaikka on ollut joutomaata, jolle on sijoitettu 1970-luvun puolivälissä Säästökeskuksen rakennus. 1990-luvulla rakennettiin torialue. (Raitio 2017.)

Kirjaston pohjoispuolella sijaitsee vuonna 2015 käyttöönotettu kulttuurikeskus Kangasala-talo, jonka monoliittimainen julkisivu on rautaoksidilla käsiteltyä, ruosteenväristä betonia. Arkkitehtitoimisto Heikkinen-Komosen suunnittelema rakennus on saanut useita arkkitehtuuripalkintoja.

Kirjaston luoteispuolella sijaitsee vuonna 1760-luvulla rakennettu harmaakivikirkko, joka lukeutuu maakunnallisesti arvokkaaseen sekä valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016, 74-75; Museovirasto 2009). Kirjaston pohjoispuolella Kuohunharjuntien varressa sijaitsee kansallisosakepankiksi rakennettu Kopintalo 1950-luvulta, kunnantalo 1930-luvulta ja valtion virastotalo 1960-luvulta. Kangasalan keskusta on tiivistynyt runsaasti uudella kerrostalotuotannolla kirjaston ympäriltä. Kirjaston eteläpuolella Onnikkatien silmukassa sijaitsee linja-autopysäkkejä, eteläpuolelta kirjasto liittyy osaksi toria. Tori yhdistyy 1970-luvun Säästökeskuksen ensimmäisen kerroksen aukon kautta pohjoisosan sisäpihaan.

Kirjaston lähiympäristö on suurimmaksi osaksi laatoitettu, länsipuolen paikoitusalue on asfaltoitu. 1970-luvun rakennuksen eteläpuolella on muutamia lehtipuita sekä torin istutuksia. Pohjoispuolella on huoliteltu torialue Kangasala-talon ja kirjastorakennuksen välissä, jossa on istutuksia sekä ilmanvaihtorakenteita.

Kangasala-talo. Saatavilla [25.7.2023] https://kangasala-talo.fi/kangasala-talo/arkkitehtuuri/

Kangasalan kaupungin rakennusvalvonnan arkisto. Rakennuslupapiirustukset.

• Pentti Lehtiluoto / arkkitehtitoimisto Mikkola & Lehtiluoto, 1974.

• Teuvo Vastamäki, 2009.

• Pekka Koli / arkkitehtitoimisto Tilatakomo Oy, 2010.

Kangasalan kunta. (2009) Keskustakorttelin asemakaavamuutos, kaavaselostus. 29.6.2009. Saatavilla [26.7.2023] https://kartat.sweco.fi/static/kangasala/kaavayhdistelma/keskusta/liitteet/566_KAAVASEL.pdf

Kangasalan kunnantalot. (2009) Euroopan rakennusperintöpäivät Kangasalla, esite. Saatavilla [25.7.2023] http://192.89.47.210/kangasala/online/Kavelykierros/Kunnantalot.pdf

Ollanketo, Riitta. (1987) Kirjastoliike ja Kangasalan kunnan kantakirjasto. Seminaarityö, Paasikivi-opisto.

Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. (2016) Pirkanmaan liitto. Saatavilla https://maakuntakaava2040.pirkanmaa.fi/sites/default/files/raku_27052016.pdf

Raitio, Raine. (2017) Edelläkävijän roolissa. Kangasalan kunnan kaavoitus 50 vuotta. Saatavilla [25.7.2023] https://www.kangasala.fi/wp-content/uploads/2018/03/kaavhist_screen.pdf

Museovirasto. (2009) Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt: Kangasalan kirkko, kartanot ja suurtilat. Saatavilla [25.7.2023] http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1951

Vanhat kartat -sivusto. Saatavilla [26.7.2023] https://vanhatkartat.fi

Wigell, Vieno. (1994) Kirjastoelämää – yli neljä vuosikymmentä. Helsinki: Kirjastopalvelu Oy.