arkkitehtoninen

sivistyshistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Kirjasto edustaa laadukasta 2000-luvun kirjasto- ja kulttuurirakentamista, jossa tilojen monipuolisuus ja muunneltavuus on huomioitu. Korkeatasoiset materiaalivalinnat ja laadukkaat, kokemukselliset tilat tekevät kirjastosta ansiokkaan esimerkin, joka tuo näkyväksi tiivistyvän kaupunkikeskustan sekä monipuolistuvan kirjastotoiminnan tarpeet.

Nokian kirjasto- ja kulttuuritalo Virta on vuonna 2019 valmistunut kulttuurirakennus Nokian keskustassa Härkitien ja Välikadun kulmauksessa. Kirjasto on valmistunut aiemman, vuonna 1966 rakennetun kirjastotalon paikalle. Kolmikerroksinen rakennus porrastuu rinteeseen ja sen on suunnitellut arkkitehti Pekka Koli arkkitehtitoimisto Tilatakomo Oy:stä. Rakennuksen valkoinen yleishahmo, jossa on laajoja lasipintoja, luo arvokkaan uuden kerrostuman monessa vaiheessa rakentuneelle Nokian liikekeskustalle.

Kirjastotoimen historia

Nokia kuului vuosisatojen ajan Suur-Pirkkalaan, joka jakaantui vuonna 1922 Etelä- ja Pohjois-Pirkkalaan. Pohjois-Pirkkalasta tuli kauppala vuonna 1937 ja nimi muuttui Nokiaksi vuonna 1938. (Nokian kaupunki 2023.)

Pirkkalan alueen kirjaston alkuvaiheesta on epätarkkaa tietoa. Kunnalliskertomusten mukaan kunta perusti ensimmäisen kirjaston vuonna 1893 Harjuun, sittemmin Penttilän ja Kankaantaan kyliin. Kuitenkin ensimmäinen kirjasto on sijainnut kirkon sakastissa, josta kirjasto jaettiin kahtia Harjun ja Korvolan kansakouluihin vuonna 1893. (Husa 2005a, 23.)

Pirkkalan seurakunnan provostinapulainen Theodor Gestrin järjesti varainhankinnan 1850-luvulla kerätäkseen varoja kirkon sakastiin perustettavaa kirjastoa varten. Lahjoituksia saatiinkin kaikista yhteiskuntaluokista ja ensimmäinen lainaus tapahtui 29.7.1855, vaikka vuoden 1850 kielilaki esti miltei kaiken kirjallisen toiminnan Suomessa. (Husa 2005a, 25–26.)

Nokian alueella toimi ainakin kaksi työväenyhdistyksen kirjastoa, Nokialla ja Siurossa. Nokia oli yksi merkittävimmistä teollisuuden uranuurtajista. Kirjastot olivat yksi tehtaiden varhaisimmista kulttuuripalveluista, ja Nokiankin tehtaalle perustettiin kirjasto 1870-luvulla. Tämä oli Nokian ja Pirkkalan alueen käytetyin kirjasto pitkään. (Mäkinen 2005, 19.)

Kunnan jakautuminen Etelä- ja Pohjois-Pirkkalaan vuonna 1922 muutti myös kirjastotoimintaa. Pohjois-Pirkkalaan eli nykyisen Nokian alueelle jäivät Harjun, Jokismaan, Kankaantaan, Nokian, Pispalan ja Penttilän kirjastot (Husa 2005a, 32). Nokian kantakirjaston toiminta käynnistyi vuonna 1923, ja aluksi kirjasto oli sijoitettuna uuden Seurahuoneen tiloihin. Kirjasto toimi seuraavina vuosina vuokratiloissa yksityishenkilöiden luona, kunnes kantakirjasto muutti kunnantalon tontin pienempään rakennukseen 24 neliömetrin kokoiseen huoneeseen vuonna 1931. Kaupungintalon valmistuttua kirjastolle annettiin suuremmat tilat rakennuksen länsipäädystä. Kauppalankirjasto pääsi muuttamaan vuoden 1966–1967 vaihteessa vastavalmistuneeseen kirjastotaloon Pirkkalaistorin lähelle. (Husa 2005a, 33.) Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Rauno Vuorela (Husa 2005b, 72).

Nokia oli ensimmäinen suomenkielinen kunta, jossa kokeiltiin kirjastoautotoimintaa vuonna 1958. Laajassa kunnassa ei ollut mahdollista perustaa uusia sivukirjastoja, joten kirjastoauto koettiin mahdollisuudeksi tavoittaa kuntalaisia. (Kyöstiö 2005, 61.)

Rakennuspaikan ja rakennuksen historia

Ydinkeskustaa uudistettiin 1950-luvulta lähtien, ja Nokian keskustan painopiste siirtyi pikkuhiljaa pois Harjulta. Nykyisen Pirkkalaistorin alue tasattiin ja vanhoja puutaloja purettiin. Ensimmäinen kauppalanarkkitehti Aarno Hakanen ryhtyi uudistamaan keskustan asemakaavaa. Pirkkalaistie siirrettiin nykyiselle paikalleen ja Suomen Kumitehdas Oy:n teollisuuskortteli laajeni entisen tien paikalle. Pirkkalaistori sai ympärilleen ensimmäiset liikerakennuksensa, ja Härkitien ympäristöön rakennettiin tasakattoisia, syvärunkoisia ja nauhaikkunallisia rakennuksia, joihin myös vuonna 1966 rakennettu, purettu kirjastotalokin kuului. (Ahola 2010, 21.) Lähellä sijaitsevan Poutunpuiston alue on ollut entistä Penttilän peltomaata, ja puiston mahdollistava kaava laadittiin vuonna 1963 (Ahola 2010, 20, 28).

Välikatu rakentui 1970-luvulla, ja sen ja Pirkkalaistorin ympärille rakentuneet liikerakennukset muodostivat torikeskustyyppisen ostoskeskuskokonaisuuden. 1970- ja 1980-luvuilla liikekeskusta alkoi tiivistyä markettirakennuksin, ja seuraavina vuosikymmeninä tiivistyminen on edelleen jatkunut. 1960-luvun kirjaston lisäksi saman aikakauden kansallisosakepankin rakennus on sittemmin purettu, ja sen paikalle on rakennettu 9-kerroksinen asuinrakennus. (Ahola 2010, 22–23.)

Kirjasto sijaitsi vuonna 1966 rakennetussa valkotiilisessä rakennuksessa, joka purettiin kosteusongelmien vuoksi (Lahtinen 2010, 342). Uuden kirjaston sijoittumista harkittiin, mutta kaupunki päätti vuonna 2015 rakentaa uuden kirjastotalon vanhan rakennuksen paikalle. Vanha kirjasto purettiin vuonna 2018 kesällä ja uuden rakentaminen aloitettiin saman vuoden syksyllä. Kirjastoon piti alun perin tulla neljä kerrosta, mutta kustannussyistä rakennus toteutettiin kolmikerroksisena. Tämän vuoksi osa tiloista poistettiin ja toimintoja hajautettiin. Kirjasto valmistui vuonna 2019, mutta avajaisia jouduttiin koronapandemian vuoksi siirtämään. Kirjaston nimi valittiin kuntalaiskyselyllä. (Murtomäki 2020.)

Kirjastossa ei ole toteutettu huomattavia muutoksia valmistumisensa jälkeen. Nuoristotoimi on kuitenkin muuttamassa pian muihin tiloihin.

Kirjasto sijaitsee Nokian keskustassa Härkitien ja Välikadun risteyksen lounaispuolella. Keskusta on monessa vaiheessa rakentunutta ja rakennuskanta onkin säilyttänyt kerroksellisuutensa, vaikka 1960-luvun matalia liikerakennuksia onkin purettu. Kirjaston pohjoispuolella sijaitsee matala Säästöpankin tiilirakennus, eteläpuolella 1970–1980-lukujen marketrakentamista edustava Harju-Center. Kaupunkikeskustan eteläpuolella sijaitsee Nokian Renkaat Oyj:n tehdasalue, jonka vanhin kerrostuma on 1920-luvulta (Ahola 2010, 38). Kirjaston mittakaava muuttuu väljemmäksi, ja alueella sijaitsee vanhempaa puutalokerrostumaa. Muutoin alueen mittakaava on kasvanut erityisesti 1990-luvulta lähtien pistetalojen rakentamisen myötä, ja rakentamisen korkeus on 2000-luvulla entisestään kasvanut. Kirjastosta lounaaseen sijaitsee Poutunpuisto.

Kirjasto on sijoitettu ahtaalle rinnetontille, joka on kuitenkin avaran risteysalueen vuoksi näkyvällä paikalla. Kirjasto seisoo vapaasti kaikilta sivuiltaan, ja sen pääasialliset julkisivut avautuvat kohti katujen risteystä. Huoltoa palvelevat ja etelä- ja länsijulkisivut, jolle on sijoitettu myös kirjastoauton talli. Kirjaston tontti on pääosin asfaltoitu. Rakennuksen länsipuolen rinteessä on portaat sekä istutuksia.

Ahola, Teija. (2010) Keskustan osayleiskaava, kulttuuriympäristöselvitys. Nokian kaupunki.

Husa, Risto. (2005a) ’Sakastikirjastosta Nokian kirjastotaloon’ teoksessa Harjulta tuulee. Nokian kirjastolaitos 150 vuotta. Toim. Nummelin, Airi. Nokian kaupunki, s. 23–35.

Husa, Risto. (2005b) ’Kirjastotalon syntyvaiheet’ teoksessa Harjulta tuulee. Nokian kirjastolaitos 150 vuotta. Toim. Nummelin, Airi. Nokian kaupunki, s. 71–73.

Kyöstiö, Antero. (2005) ’Kirjasto pyörillä. Kirjastoautotoiminnan alusta nykypäiviin’ teoksessa Harjulta tuulee. Nokian kirjastolaitos 150 vuotta. Toim. Nummelin, Airi. Nokian kaupunki, s. 61–70.

Lahtinen, Mikko. (2010) Kirjastojen maa. Tampere: Vastapaino.

Murtomäki, Irene. (2020) ’Kirjasto- ja kulttuuritalo Virta kohottaa kaupunkikuvaa’ julkaisussa Projektiuutiset 6.5.2020. Saatavilla [16.8.2023] https://www.projektiuutiset.fi/kirjasto-ja-kulttuuritalo-virta-kohottaa-kaupunkikuvaa/

Mäkinen, Ilkka. (2005) ’Nokian (vanhan Pirkkalan kirjaston ja kirjastoelämän alkuvaiheet 1920-luvun alkuun yleisistä kirjastohistoriallisesta näkökulmasta’ teoksessa Harjulta tuulee. Nokian kirjastolaitos 150 vuotta. Toim. Nummelin, Airi. Nokian kaupunki, s. 9–22.

Nokian kaupunki. (2023) Nokian historia -verkkosivu. Saatavilla [11.8.2023] https://www.nokiankaupunki.fi/kaupunki-ja-hallinto/nokia-tietoa/nokian-historia/

Nokian kaupunki, rakennusvalvonnan arkisto. Alkuperäiset rakennuslupapiirustukset, Pekka Koli 2017.

Vanhat kartat -sivusto. Saatavilla [16.8.2023] https://vanhatkartat.fi

Varis, Anni. (2023) ’Arkkitehti kuvataiteilijana’ julkaisussa Arkkitehtiuutiset 3/2023. Suomen arkkitehtiliitto, s. 28–29.

Salomaa, Kaisa. Vs. kirjastopalvelupäällikkö, kirjastopedagogi. Kohdekäynti 19.6.2023.

Westman, Hanna. Museo- ja kokoelma-amanuenssi. Kohdekäynti 19.6.2023.