Olette tiedustelleet Pirkanmaan maakuntamuseolta Reijo Lahtomäen kuolinpe-sän edustajana kiinteistöjen 827-15-4996-3 ja 837-15-4996-4 suojeluarvoista. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa asiasta seuraavaa.
Rakennettu ympäristö
Kiinteistöllä 827-15-4996-3 sijaitsevaa Toivolan päärakennusta koskee voimassa olevassa asemakaavassa kaavamerkintä sr-3, jonka selitys ja määräys ovat: Kaupunkikuvan kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että Toivolan tilalla kokonaisuudessaan on kulttuurihistoriallista arvoa, jota tulisi vaalia. Asemakaava on laadittu 1990-luvun alussa ja hyväksytty 1995. Näin ollen se ei rakennetun ympäristön suojelun osalta kaikilta osin täytä nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain vaatimuksia esimerkiksi taustaselvitysten ja kulttuuriympäristön arvojen huomioimisesta. Mikäli alueelle suunnitellaan esimerkiksi kaavamuutosta tai uudisrakentamista, alueelta tulee laatia asemakaavatasoinen rakennetun ympäristön selvitys. Selvityksen kustannuksista vastaa maanomistaja.
Arkeologinen perintö
Voimassa olevaan asemakaavaan on merkitty lisäksi Veijankuja-niminen kiinteä muinaisjäännös (muinaisjäännösrekisterin tunnus 837010022), jota koskee kaa-vamerkintä sm-2. Merkinnän selitys ja määräys ovat: Alueen osa, jolta on löydetty kiinteään muinaisjäännökseen viittaavia merkkejä. Kaikki aluetta koskevat maankäyttösuunnitelmat tulee lähettää museovirastoon lausuntoa varten. Kiinteä muinaisjäännös suoja-alueineen on rauhoitettu muinaismuistolain nojalla. Sen kaivaminen, peittäminen ja muu kajoaminen muinaismuistolain vastaisella tavalla on kielletty (1, 4 §).
Veijankujan kiinteä muinaisjäännös on rautakautinen kalmisto, josta on löydetty myös merkkejä rautakauden asuinpaikasta. Kalmisto on pääasiassa viikinkiai-kaan (n. 800-1000 AD) ajoittuva polttokalmisto. Kiinteään muinaisjäännökseen kuuluu erillisiä osia Veijanmäenkadun, Ala-Heikkilänkadun sekä Kuihamon-kujan ympäristössä. Tähän mennessä tehtyjen arkeologisten tutkimusten mukaan kalmisto ei välttämättä ole yhtenäinen, ja siihen kuuluvia osia saattaa löytyä laajemmaltakin alueelta. Kiinteän muinaisjäännöksen tällä hetkellä tiedossa oleva muinaisjäännösrekisteriin merkitty rajaus ilmenee lausunnon lii-tekartasta.
Kiinteää muinaisjäännöstä on tutkittu 1980-luvulla koekaivauksin Veijanmäenkadun ympäristössä ja Loimalan alueella. Lisäksi Museovirasto tutki kiinteistön 837-15-4996-5 aluetta koekaivauksin vuonna 2005 Juha Lahtomäen uudisrakennushankkeen johdosta. Kyseiseltä kiinteistöltä ei löydetty merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä.
Tiedustelemanne kiinteistön 827-15-4996-3 asuinrakennuksen vierestä on löy-detty 1900-luvun alussa mm. rautakautinen miekka ja keihäänkärki. Niiden löytöpaikkaa tai kiinteistön muita osia ei ole aikaisemmin tutkittu arkeologisin tutkimuksin riittävästi. Niin ikään kiinteistön 837-15-4996-4 aluetta ei ole selvitetty riittävästi aikaisemmissa tutkimuksissa. Tämän kiinteistön välittömästä läheisyydestä on edellä mainittujen esineiden lisäksi löydetty Loimalankadun itäpuolelta rautakautista keramiikkaa 1980-luvun kaivauksissa.
Edeltävän perusteella maakuntamuseo toteaa, että mikäli kiinteistöille 827-15-4996-3 ja 837-15-4996-4 suunniteltaisiin muuttuvaa maankäyttöä kuten esimer-kiksi asemakaavan muutosta tai uudisrakentamista, suunnitelmat tulee lähettää hyvissä ajoin lausuntoa varten Pirkanmaan maakuntamuseoon. Näillä kiinteistöillä on syytä varautua arkeologisten koekaivausten tai kaivutyön valvontatutkimusten tekemiseen. Suunniteltu rakentaminen/maankäyttö vaikuttaa siihen, minkälaista tutkimusta tarvitaan. Koekaivausten ja valvontatutkimusten tulokset vaikuttavat siihen, tarvitaanko lisäksi pelastus-kaivauksia.
Muinaismuistolaissa säädetään arkeologisten tutkimusten kustantamisesta siten, että yleisessä ja suurehkossa yksityisessä työhankkeessa tutkimusten kustannuksista vastaa hankkeen toteuttaja (15 §). Mikäli maankäyttösuunnitelmat koskevat yksityisen kiinteistönomistajan pienehköä työhanketta kuten omakotitalon rakentamista omaan käyttöön, Museoviraston koekaivausryhmä tekee tarvittavat tutkimukset valtion rahoituksella.
Kiinteistön omistajan ja kiinteistövälittäjän on syytä kertoa kiinteistöä myytäessä edellä kerrotut tiedot. Käsillä oleva Pirkanmaan maakuntamuseon lausunto on hyvä antaa kiinteistönvälittäjälle ja ostajalle. Maakuntamuseosta saa asiasta tar-vittaessa lisätietoja.