Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikon mukaisesta hankkeesta. Tutustuttuaan sille toimitettuun aineistoon maakuntamuseo toteaa seuraavaa.

Purkamislupahakemus koskee vuonna 1986 valmistunutta Kalevanpuiston koulurakennusta ja sen  ulkorakennuksia. Erityiskoulun yksikkönä toimivassa rakennuksessa on sisäilmaongelma. Betonilaatalle rakennetun, syvärunkoisen, räystäättömän rakennuksen runko ja julkisivut ovat puhtaaksi muurattua punatiiltä. Rungossa on käytetty betonia, ulkoseinissä on tiili-villa-tiili -rakenne. Rakennuksessa on valesokkeli ja tasakatto. Rakennus sijaitsee pienessä painanteessa. Koulun aidattu, hyvin suojaisa piha on rakennuksen itäpäässä olevassa notkelmassa. Paikalla oli aikaisemmin 1910-luvulla perustettu Kämärin tiilitehdas, myöhempi Tampereen tiilitehdas. Alueen tiilitehtaat lopettivat vähitellen, kun Kalevan kaupunginosa rakennettiin 1950- ja 1960-luvulla. Alueella toimineiden tiilitehtaiden muistona on koulun eteläpuolella vuonna 1971 pystytetty, sekoitusmyllystä eli kraanasta tehty muistomerkki. 

Asemakaavassa (1983) tontti on osoitettu opetustointa palvelevien rakennusten korttelialueeksi, jolle saa rakentaa myös lasten päiväkotitiloja (YO-9).

Rakennus sijoittuu Kalevan keskuspuiston kapeaan itäpäätyyn. Matala, yksikerroksinen rakennus sulautuu osaksi puistomaisemaa. Syvärunkoisen rakennuksen keskelle jää pieni sisäpiha, tasakaton yläpuolelle kohoaa vain rakennuksen keskellä oleva liikuntasali. Eteläpuolella on Sammonkadun 1950- ja 1960-luvun vaihteen kortteleita ja 6-kerroksinen kerrostalo, jonka ajalle tyypillinen epäsymmetrinen kattomuoto on ehkä ollut lähtökohtana koulun ikkunoiden yläpuolella oleville kookkaille, umpinaisille katoksille. Länsipuolella oli vuonna 1975 rakennettu tasakattoinen päiväkoti, joka korvattiin vuonna 1996 aumakattoisella, tiilijulkisivuisella uudisrakennuksella. Pohjoispuolella on puistoa ja Hervannanväylä.

Kalevan Harjaantumiskoulu on suunniteltu Tampereen kaupungin talonrakennusvirastossa vuonna 1985, suunnittelijana oli Tampereen kaupunginarkkitehti Jukka Hagman. Rakennuksen kaakkoiskulman pieni katososa on muutettu sisätilaksi vuonna 1996. Samalla laajennettiin ulkorakennusta. Vähäiset laajennukset noudattavat alkuperäisten osien ominaispiirteitä.  

Harjaantumiskoulun rakennus ajoittuu modernismia seuranneeseen postmoderniin kauteen, joka näkyi rakennusten julkisivujen monimuotoisuudessa, historialainoina ja käsityön, mm. punatiilen paluuna. Myös paikallisuus ja ympäristön huomiominen korostui. Harjaantumiskoulu on lähtökohtaisesti moderni laatikko tasakattoineen ja lyhyine räystäineen. Ulkoasuun saatoi vaikuttaa viereinen, vuonna 1975 valmistunut laatikkomainen päiväkoti. Harjaantumiskoulun ikkunajako ja niiden päällä olevat umpinaiset ja jyrkkäkulmaiset sade- ja auringonsuojakatokset ovat laatikkomuotoa rikkovia elementtejä, niiden mallina saattoi olla viereisen kerrostalon vastaava kattorakenne.  Postmodernia piirrettä tuo myös muurattu punatiilijulkisivu, joka käsityön lisäksi on ehkä myös viittaus paikalla olleeseen tiilitehtaaseen. 

Puiston kulmaukseen kätkeytyvä rakennus ei muodosta näkyvää kokonaisuutta eteläpuolen 1960-luvun kortteleiden kanssa. Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut kohteesta laadittuun, hyvään ja selkeään yhteenvetoon (Yhteenvetoraportti sisäilma- rakenne- ja  taloteknisistä tutkimuksista sekä rakennuksen korjaustoimenpiteistä, Dimen Oy 2019), jonka perusteella rakennuksen korjaaminen vaatisi laajamittaisia toimenpiteitä. Räystäättömyydestä johtuvien kosteusvaurioiden vuoksi tiilirunkoa ja julkisivuja jouduttaisiin laajasti uusimaan, jolloin korjaustarve on verrattavissa uudisrakentamiseen.

Vaikka nuorempia koulurakennuksia koskevaa selvitysaineistoa ei ole, Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että aikaansa edustavalla, alkuperäisilmeensä säilyttäneellä koululla on kulttuurihistoriallista arvoa osana Tampereen koulurakentamisen ja erityisesti Kalevanpuiston julkisen rakentamisen historiaa. Rakennuksen vauriot ovat kuitenkin laaja-alaisia, ja niiden kunnostaminen normaalein toimenpitein johtaisi rakennuksen uudisrakentamista vastaavaan tilanteeseen, jossa sen rakennushistoriallisia arvoja menetettäisiin huomattavasti. Maakuntamuseo pitää tilannetta hyvin valitettavana, mutta katsoo, että rakennusten purkaminen on kulttuuriympäristön arvojen osalta mahdollista. Rakennukset tulee dokumentoida valokuvaamalla ennen purkamista. Tämän lausunnon liitteenä on ohje rakennuksen dokumentoinnista. 

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole huomauttamista rakennusten purkamisesta. Rakennusten itäpuolella on kuitenkin sijainnut Tampereen tiilitehdas, joka on syytä ottaa huomioon, mikäli tontille suunnitellaan uudisrakentamista.

Purkamislupahakemus koskee vuonna 1986 valmistunutta Kalevanpuiston koulurakennusta ja sen  ulkorakennuksia. Erityiskoulun yksikkönä toimivassa rakennuksessa on sisäilmaongelma. Betonilaatalle rakennetun, syvärunkoisen, räystäättömän rakennuksen runko ja julkisivut ovat puhtaaksi muurattua punatiiltä. Rungossa on käytetty betonia, ulkoseinissä on tiili-villa-tiili -rakenne. Rakennuksessa on valesokkeli ja tasakatto. Rakennus sijaitsee pienessä painanteessa. Koulun aidattu, hyvin suojaisa piha on rakennuksen itäpäässä olevassa notkelmassa. Paikalla oli aikaisemmin 1910-luvulla perustettu Kämärin tiilitehdas, myöhempi Tampereen tiilitehdas. Alueen tiilitehtaat lopettivat vähitellen, kun Kalevan kaupunginosa rakennettiin 1950- ja 1960-luvulla. Alueella toimineiden tiilitehtaiden muistona on koulun eteläpuolella vuonna 1971 pystytetty, sekoitusmyllystä eli kraanasta tehty muistomerkki. 

Asemakaavassa (1983) tontti on osoitettu opetustointa palvelevien rakennusten korttelialueeksi, jolle saa rakentaa myös lasten päiväkotitiloja (YO-9).

Rakennus sijoittuu Kalevan keskuspuiston kapeaan itäpäätyyn. Matala, yksikerroksinen rakennus sulautuu osaksi puistomaisemaa. Syvärunkoisen rakennuksen keskelle jää pieni sisäpiha, tasakaton yläpuolelle kohoaa vain rakennuksen keskellä oleva liikuntasali. Eteläpuolella on Sammonkadun 1950- ja 1960-luvun vaihteen kortteleita ja 6-kerroksinen kerrostalo, jonka ajalle tyypillinen epäsymmetrinen kattomuoto on ehkä ollut lähtökohtana koulun ikkunoiden yläpuolella oleville kookkaille, umpinaisille katoksille. Länsipuolella oli vuonna 1975 rakennettu tasakattoinen päiväkoti, joka korvattiin vuonna 1996 aumakattoisella, tiilijulkisivuisella uudisrakennuksella. Pohjoispuolella on puistoa ja Hervannanväylä.

Kalevan Harjaantumiskoulu on suunniteltu Tampereen kaupungin talonrakennusvirastossa vuonna 1985, suunnittelijana oli Tampereen kaupunginarkkitehti Jukka Hagman. Rakennuksen kaakkoiskulman pieni katososa on muutettu sisätilaksi vuonna 1996. Samalla laajennettiin ulkorakennusta. Vähäiset laajennukset noudattavat alkuperäisten osien ominaispiirteitä.  

Harjaantumiskoulun rakennus ajoittuu modernismia seuranneeseen postmoderniin kauteen, joka näkyi rakennusten julkisivujen monimuotoisuudessa, historialainoina ja käsityön, mm. punatiilen paluuna. Myös paikallisuus ja ympäristön huomiominen korostui. Harjaantumiskoulu on lähtökohtaisesti moderni laatikko tasakattoineen ja lyhyine räystäineen. Ulkoasuun saatoi vaikuttaa viereinen, vuonna 1975 valmistunut laatikkomainen päiväkoti. Harjaantumiskoulun ikkunajako ja niiden päällä olevat umpinaiset ja jyrkkäkulmaiset sade- ja auringonsuojakatokset ovat laatikkomuotoa rikkovia elementtejä, niiden mallina saattoi olla viereisen kerrostalon vastaava kattorakenne.  Postmodernia piirrettä tuo myös muurattu punatiilijulkisivu, joka käsityön lisäksi on ehkä myös viittaus paikalla olleeseen tiilitehtaaseen. 

Puiston kulmaukseen kätkeytyvä rakennus ei muodosta näkyvää kokonaisuutta eteläpuolen 1960-luvun kortteleiden kanssa. Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut kohteesta laadittuun, hyvään ja selkeään yhteenvetoon (Yhteenvetoraportti sisäilma- rakenne- ja  taloteknisistä tutkimuksista sekä rakennuksen korjaustoimenpiteistä, Dimen Oy 2019), jonka perusteella rakennuksen korjaaminen vaatisi laajamittaisia toimenpiteitä. Räystäättömyydestä johtuvien kosteusvaurioiden vuoksi tiilirunkoa ja julkisivuja jouduttaisiin laajasti uusimaan, jolloin korjaustarve on verrattavissa uudisrakentamiseen.

Vaikka nuorempia koulurakennuksia koskevaa selvitysaineistoa ei ole, Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että aikaansa edustavalla, alkuperäisilmeensä säilyttäneellä koululla on kulttuurihistoriallista arvoa osana Tampereen koulurakentamisen ja erityisesti Kalevanpuiston julkisen rakentamisen historiaa. Rakennuksen vauriot ovat kuitenkin laaja-alaisia, ja niiden kunnostaminen normaalein toimenpitein johtaisi rakennuksen uudisrakentamista vastaavaan tilanteeseen, jossa sen rakennushistoriallisia arvoja menetettäisiin huomattavasti. Maakuntamuseo pitää tilannetta hyvin valitettavana, mutta katsoo, että rakennusten purkaminen on kulttuuriympäristön arvojen osalta mahdollista. Rakennukset tulee dokumentoida valokuvaamalla ennen purkamista. Tämän lausunnon liitteenä on ohje rakennuksen dokumentoinnista. 

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole huomauttamista rakennusten purkamisesta. Rakennusten itäpuolella on kuitenkin sijainnut Tampereen tiilitehdas, joka on syytä ottaa huomioon, mikäli tontille suunnitellaan uudisrakentamista.