arkkitehtoninen

asutushistoria
sosiaalihistoria
taloushistoria

maisemakokonaisuus
maisemallisesti keskeinen sijainti

Rakennus edustaa jälleenrakennuskauden valoisaa modernismia ja täydentää korttelin kivirakennusten kokonaisuutta näyttävästi.

Kohde kertoo toisen maailmansodan jälkeisistä sosiaalisen asuntotuotannon ratkaisuista ja veteraanihuollon historiasta kaupungeissa.

Rakennus on merkittävä maamerkki Pirkankadun katumaisemassa ja myös Sotkankadun puistokadun maisemassa.

Korttelin leikattu kulma ja Veljeslinnan Pyynikintorille osoittava fasadi yhdistävät korttelin torin toisen puolen klassistisen umpikorttelin malliin, ja alueesta muodostuu kertova kokonaisuus 1920-luvun kaupunkisuunnittelun ideasta.

Toisen maailmansodan jälkeisen jälleenrakennuskauden asuintalo, jonka piirteissä on hillittyä modernismia.

Rakennuksen julkisivut avautuvat kolmeen suuntaan, ja rakennus hallitsee maisemallisesti Pirkankadun ja Sotkankadun risteystä.

As Oy Veljeslinna perustettiin rintamaveteraanien asuntoyhtiöksi vuonna 1950. Sotainvalidien Veljesliiton Tampereen osasto oli aktiivinen lainmuutoksessa, jonka mukaan maanhankintalain mukainen rintamamiesten maanhankintaoikeus koskisi myös kerrostalo-osaketta kaupungissa. Lex Raatikaisena tunnettu asetus tuli voimaan vuonna 1949, ja Veljeslinna oli ensimmäinen tällainen asuntoyhtiö Tampereella. Osakkaiden rahoitus kattoi talon rakennuskustannuksista n. kymmenesosan, ja loppu rahoitus tuli kaupungilta ja valtiolta. Rakennustyöt käynnistyivät huhtikuussa 1950 ja talo oli harjassa marraskuussa. Valmistumista viivästyttivät materiaalipula ja lakot. Ensimmäiset asukkaat muuttivat taloon jouluksi 1951, ja rakennus valmistui kokonaisuudessaan keväällä 1952.

Taloon tuli 72 huoneistoa, joista kolmioita 18, kaksioita 35 ja yksiöitä keittokomerolla 19 kappaletta. Ylimpänä Pyynikintorin kulmaa kohti katsovaan, sijaitsevaan, ylimääräiseen kahdeksanteen kerrokseen tuli kokoushuoneisto. Vuonna 1987 kokoushuoneisto muutettiin parvelliseksi asunnoksi.

Rakennuksen alakertaan tuli neljä liikehuoneistoa, joissa on toiminut mm. kirjakauppa. 1960-luvulta lähtien alakerran kulmahuoneistossa toimi pankki. Vuonna 1975, kun tilassa toimi Kansallis-Pankki, tehtiin kulman sisäänkäyntiin liittyviä muutoksia. Sisäänkäynti pankkin oli kulman keskeltä. Vuonna 2000 pankkisali remontoitiin leikkikoulun tiloiksi.

Pirkankadun rinteen puoleisessa pohjakerroksessa sijaitsi alun perin taloyhtiön pesutupa, mankelihuone ja askarteluhuone.

Rakennuksen arvojen säilymiseksi on tärkeää säilyttää kerrostalon jälleenrakennusajalle tyypilliset piirteet, arkkitehtoninen muoto ja materiaalit sekä monumentaalisen julkisivun maisemallinen yhteys Pyynikintoriin.

Minkovitch, Sari, Veljeslinna. Koskesta voimaa -sivusto. Tampereen yliopisto. http://www15.uta.fi/koskivoimaa/kaupunki/1940-60/veljes.htm

Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö: Modernin rakennuskulttuurin kohteet. Tampereen kaupunki, A-insinöörit Suunnittelu Oy 2012.

Pirkan Talopalvelut Oy