arkkitehtoninen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Rakennushistoriallinen arvo – Arkkitehtoninen

Suuruspäänkatu 26 on Tahmelan modernia rakentamista edustava kiinteistö. Modernin rinteeseen sovitetun omakotitalon on 1955 suunnitellut silmälääkäri Kalevi Junnolalle arkkitehti Harry W. Schreck. Asuinrakennus ja huolellisesti suunniteltu ja toteutettu piha rakenteineen ja istutuksineen ovat säilyttäneet erinomaisesti alkuperäisen 1950-lukulaisen ilmeensä, arkkitehtoniset ratkaisut sekä rakennusmateriaalit.

Historiallinen arvo – Sosiaalihistoria

Kiinteistö kuuluu Tahmelan 1800-1900-lukujen taitteen huvila-asutuksen jatkumoon, joka 1900-luvun jälkipuoliskolla ilmeni alueen perinteisistä puutaloista selkeästi erottuvien arkkitehtien suunnittelemien kookkaiden omakotitalojen rakentamisena alueelle.

Ympäristöarvo – Maisemallisesti keskeinen sijainti

Kookkaalla asuinrakennuksella on kohtalainen merkitys Suuruspäänkadun maisemassa ja suurehko merkitys Varalankadun maisemassa. Rakennuksella on vähäistä merkitystä myös laajemmin Ansionkallion lounaisrinteen maisemassa.

Arvoalue

Tontti sijaitsee Moderni Tahmela -nimisellä arvoalueella (2012/A0007).

Suuruspäänkadun ja Varalankadun välissä sijaitseva jyrkkä länteen viettävä rinnetontti, jolle 1955 rakennettu kookas moderni omakotitalo.

Tontti on 1930 asemakartan ja 1946 ilmakuvien perusteella ollut 1950-luvun alkuun asti luonnontilaista kallioista ja mäntyvaltaista rinnettä. Suuruspään- ja Varalankadut on rakennettu tontin päätyihin 1950-luvun alussa.

1955 tontille on haettu uudisrakennuslupaa arkkitehti Harry W. Schreckin suunnittelemalle modernille

asuinrakennukselle. Talon on rakennuttanut silmälääkäri Kalevi Junnola kaksihenkisen perheen asunnoksi. Kellarikerrokseen on suunniteltu yksityisten tilojen lisäksi sijoitettavaksi silmälääkärin vastaanottotilat. Myös piha on suunniteltu ja toteutettu huolella: vesiaihe, lipputanko, aitaaminen, tukimuurit, portaat, pylväät, valot, kasvillisuus ym.

Junnola myi kiinteistön 1980 nykyisille omistajille. Kiinteistössä ei ole tehty merkittäviä muutoksia.

Kohteen välittömässä lähiympäristössä on 1960-2000-luvuilla rakennettua rakennuskantaa: kaksi useita kookkaita pienkerrostalotyyppisiä asuinrakennuksia käsittävää kiinteistöä, useita kookkaita omakotitaloja ja yksi paritalo. Luoteispuolella, Varalankadun toisella puolella on kapea rakentamaton luonnontilainen rinnealue.

Suuruspäänkatu 26 kookas asuinrakennus on sijoitettu tontin keskelle. Suuruspäänkadun puolelta autotallille johtaa betonista valettu mukulakivin koristeltu ajoluiska. Sisäänkäynnille johtaa kapea liuskekivin päällystetty kulkuväylä. Varalankadun puolelta tonttia on pengerretty korkealla uritetusta betonista rakennetulla muurilla, jonka päällä on metalliverkkoaita. Muurissa on pieni valkoiseksi maalattu metalliputkiportti, jonka takaa pihaan vievät betoniportaat. Rakennuksen länsipuolen parvekkeelta laskeutuvat pihaan niin ikään betoniportaat. Metallisissa valkoiseksi maalatuissa parvekkeen ja portaiden kaiteissa toistuu kaikissa sama kolmioaihe. Pihaan rakennuksen siipien väliin on tehty kaunis vesiaihe. Verkkoaidassa kasvaa villiviiniä ja pihassa runsaasti pensaita, kuten rodoja, jasmiketta, pireeniä, tuijaa, kuusamaa sekä kukkaistutuksia. Tontilla on myös avokalliota ja kookkaita koko Ansiokallion alueelle tyypillisiä mäntyjä. Tontille 1950-luvulla tehty pihasuunnitelma on yhä hyvin hahmotettavissa.

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen, pihan pintojen, rakenteiden ja kasvillisuuden muodostaman eheän 1950-luvulle ominaisen kokonaisuuden säilyminen.

Asuinrakennuksen arkkitehtonisten ratkaisujen, kuten julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Asuinrakennuksen keskuslämmityspiippujen säilyminen.

Rinnepihan tasoerojen säilyminen.

Ansionkallion alueen tonteille luonteenomaisen avokallion ja mäntyvaltaisen puuston säilyminen tontilla.

Kookkaan asuinrakennuksen aseman säilyminen Suuruspään- ja Varalankadun katumaisemissa sekä kaukomaisemassa.

Kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998. (s. 266)

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Rakennus- ja muutosluvat, Tampereen kaupunki, Rakennusvalvonnan arkisto.

- Tampereen uus-Tahmela ei ole jähmeä, Aamulehti 17.5.2012.

- Viistoilmakuvat, http://www.bing.com/maps (Bird’s eye view).

Kiinteistön omistaja/ asukas.