Pyynikin kirkkopuistossa sijaitsee Tampereen kaupunkihistorian vanhin hauta-usmaa, joka on jäänyt pois alkuperäisestä käytöstään. Tästä syystä historiallisen hautausmaan alue on muinaismuistolain tarkoittama kiinteä muinaisjäännös ja sitä koskevat muinaismuistolain (295/1963) säännökset (1, 13 §). Pyynikin kirkkopuiston rakennussuunnitelma sisältää nykyisen sorapintaisen kevyen liikenteen väylän muuttamisen asfalttipäällysteiseksi välittömästi historiallisen hautausmaan eteläpuolella. Lisäksi hautausmaan ja nykyisen kevyen liikenteen väylän välinen luiska on tarkoitus nurmettaa. Kevyen liikenteen väylä sijaitsee matalammalla tasolla kuin kirkkopuisto.

Kulttuurihistoriallisten arvojen näkökulmasta katsottuna pyörätieosuuden asfal-toiminen Pyynikin kirkkopuiston historiallisessa ympäristössä ei ole luontevin ratkaisuvaihtoehto. Suunnitelma on kuitenkin tältä osin kehittynyt, ja väylä sopeutuu nyt ympäristöönsä aiempaa paremmin. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että Pyynikin kirkkopuiston sivua kulkevan pyörätien pintamateriaali ei vaikuta alueen kulttuurihistoriallisiin arvoihin niin merkittävästi, että sen rakentaminen suunnitelman mukaisena ei olisi mahdollista.

Historiallisesta hautausmaasta on käytettävissä kirjallista lähdeaineistoa, mutta on mahdollista, että hautausmaan välittömässä ympäristössä on ollut virallisen hautausmaan rajojen ulkopuolelle tehtyjä hautauksia, joista ei ole merkintöjä lähteissä. Hautausten syvyydet ovat voineet vaihdella eri aikoina. Edeltävän perusteella ja koska Pyynikin kirkkopuisto on historiallisena hautausmaana rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös, kevyen liikenteen väylän mahdolliseen asfaltointiin ja luiskan nurmettamiseen liittyvät kaivutyöt tulee tehdä kirkkopuiston viereisellä osuudella arkeologin valvonnassa. Mikäli valvonnassa löytyy hautausten jäännöksiä tai muita merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä, kaivutyö pysäytetään tarvittavia jatkotoimenpiteitä varten (MML 14 §). Yleisessä työhankkeessa valvonnan kustannuksista vastaa hankkeen toteuttaja (MML 15 §). Kaivutyön arkeologista valvontaa koskevat Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeet (http://www.nba.fi/fi/kulttuuriymparisto/arkeologinen_perinto/laatuohjeet). Museovirastosta (http://www.nba.fi/fi/kulttuuriymparisto/arkeologinen_kulttuuriperinto/ arkeologisten_kenttatoiden_tilaaminen) ja maakuntamuseosta saa yhteystietoja arkeologisten tutkimusten tekijöistä, joilta voi tiedustella valvonnan kustannuksia ja suorittamista.

Pyörätie on tarkoitus rakentaa myös Koulukadun varteen. Koulukadun 1890-luvun suunnitelmista periytyvillä bulevardi-istutuksilla on todettu Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012 -selvityksessä olevan erityistä kulttuurihistoriallista arvoa. Koulukadun kevyenliikenteen väylän järjestelyt muuttuvat rakennettavan pyörätien myötä. Hanketta toteutettaessa samoin kuin katuympäristöä jatkossa hoidettaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota puurivistöjen säilymiseen osana Koulukadun kaupunkikuvaa.

Muilta osin Maakuntamuseolla ei ole suunnitelmasta huomautettavaa.