Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikon mukaisesta hankkeesta. Hammareninkatu 6 sijaitsee keskeisellä paikalla Tullin alueen ja rautatiealueen nivelkohdassa. Hankkeessa haetaan lupaa rakentaa lisää liiketilaa kauppakeskuksen sisällä alueelle, joka nykytilassa on varattu yleiselle jalankululle liikekiinteistön kerroksissa 0-2. Lisäksi haetaan lupaa IV-konehuoneen peruskorjauksesta johtuvalle konehuoneen korottamiselle ja kattoterassin rakentamiselle kiinteistön pohjoiselle eli Tullinaukion vastaiselle sivulle.
Tullintorin kauppakeskus on alkuperältään SOK:n varastorakennusten kokonaisuus. Hammareninkadun ja Pakkahuoneenkadun (nyk. pysäköintikantena) välisellä alueella sijaitsi 1900-luvun alussa matalia tiilirakenteisia makasiineja. Niiden paikalle rakennettiin 1930-luvulla korkeampi SOK:n varastorakennusten ryhmä. Ensimmäinen funkistyylinen rakennus alueella oli kuitenkin 1930-luvun puolivälissä ratapihan reunaan valmistunut Maakauppiaiden Oy:n konttorirakennus, joka nykyisin muodostaa Tullintorin kauppakeskuksen läntisen keskiosan. Vuonna 1936 valmistunut korttelin päädyn sulkeva konttorirakennus on Tullintorin pääsisäänkäyntinä pohjoisessa. Rakennuksen suunnitteli SOK:n rakennusosaston arkkitehti Erkki Huttunen, joka suunnitteli lukuisia nk. osuuskauppafunkikseen kuuluvia rakennuksia. Osa näistä on valtakunnallisesti merkittäviä. Kauppakeskuksen itäinen osa Hammareninkatua vasten on arkkitehti Paavo Riihimäen suunnittelema laajennus vuodelta 1952. Kauppakeskuksen itäiseen sisäänkäyntiin rajautuen, tontilla 308-1, on Jaakko Tähtisen suunnittelema funkisrakennus vuodelta 1938.
Tullin toiminta alueella loppui vuonna 1987, ja myös SOK:n varastotoiminta siirtyi kauemmas keskustasta. Tämän jälkeen alue uudistui melko nopeasti. Vuosina 1989-1992 rakennettu Tullintorin kauppakeskus sijoittui korttelin olemassa oleviin varastorakennuksiin. Rakennukset yhdistettiin voimakkaan kuperalla lasikatteella Sumeliuksenkadun yli, mikä teki entisestä katutilasta kauppakeskuksen keskuskäytävän. Kauppakeskuksen länsisiiven välittömänä jatkeena sijaitseva, vuonna 1926 valmistunut Osuusliike Voiman keskusvarastorakennus (arkkitehti Frans Jousi) muutettiin hotelliksi 1990-luvun alussa. Tullinaukio kauppakeskuksen pohjoispuolella on alun perin toiminut katu- ja lastausalueena tullin ja tavaraliikenteen tarpeisiin. Nykyasuunsa avoimena ja torimaisena aukiona Tullinaukio kehittyi 1980-luvulta alkaen.
Tullin alueen kehitykseen ovat tärkeimpinä vaikuttaneet teollisuuden ja liikenteen tarpeet. Nykymaisemalle tunnusomaista on historiallisten rakennusten käyttötarkoituksen muuttuminen ja voimakas täydennysrakentaminen. Tampereen keskustan rakennetun kulttuuriympäristön selvityksessä (A-insinöörit 2012) Tullin alue on arvioitu arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Arvo perustuu entisen teollisuus- ja varastoalueen luomaan korttelirakenteeseen sekä teolliseen ja funktionalistiseen rakennuskantaan. Tullikamarin aukion rakennetun kulttuuriympäristön selvityksen (MY-arkkitehdit 2018) mukaan Tullintorin kiinteistö edustaa Tullin alueen säilyneen rakennuskannan keskeistä aikakautta, 1930-40 –lukua, ja on uudesta käyttötarkoituksestaan ja sitä varten tehdyistä muutoksista huolimatta tärkeä osa alueen kaupunkikuvaa ja identiteettiä. Tampereen kaupunkialueella funkisajan rakennuskerrostuma ei ole kovin laaja. Merkittävimpiä funkiskohteita ovat Tullintorin kauppakeskuksen lisäksi Tampereen linja-autoasema, Tammerkosken voimala ja Tempon talo.
Tullintori kuuluu rakennuskulttuurin ydinalueena maakunnallisesti arvokkaaseen Tullinalueen ja Sorsapuiston kulttuuriympäristöön. Alueen arvo perustuu mm. pitkään korttelimuotoon, rakennusten mittakaavaan ja massoitteluun sekä varastorakennusten erottumiseen kaupunkikuvassa. Asemakaavassa (nro 7750, hyv. 30.10.2002) kiinteistön pohjoispäätyä, läntistä siipeä ja itäsiiven pohjoisosaa koskee suojelumerkintä sr-18: Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas sekä kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavilla korjaus- ja muutostöillä ei saa turmella rakennuksen rakennustaiteellisia arvoja.
Tullintorin kauppakeskuskiinteistöllä on edellä kuvatun perusteella erityistä historiallista arvoa kaupan, tullitoiminnan, liikenteen ja osuustoiminnan historiasta kertovana kohteena, huomattavaa arkkitehtonista arvoa funktionalismin harvalukuisena edustajana Tampereella ja merkittävää maisemallista arvoa osana Tullin alueen omaleimaisena säilynyttä kokonaisuutta ja Tullinaukion kehysmaisemaa.
Hankkeessa esitetty liiketilojen laajentaminen jalankulkualueelle kauppakeskuksen sisällä rikkoo jossain määrin kauppakeskuksen arkkitehtonista ideaa rakennusten välillä säilytetystä katukuilusta, mutta keskikäytävän pitkänomaisen perusmuodon ja liiketilojen julkisivumaisen liittymisen keskikäytävään säilyessä laajennus suunnitelman mukaisesti on mahdollinen. Ensimmäisen kerroksen pohjois-, länsi- ja itäsivulla uusittavien sisäänkäyntitilojen muutoksissa tulee huomioida uusien rakenteiden alisteisuus alkuperäiselle funkisarkkitehtuurille. Sisäänkäyntien suunnitelmat julkisivupiirustuksineen tulee toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten.
Kattoterassin ja IV-konehuoneen osalta maakuntamuseo katsoo, että kauppakeskuksen itäsiiven ylle sijoittuvat uudet rakenteet muuttaisivat merkittävästi Tullintorin kauppakeskuksen julkisivua pohjoiseen ja itään. Maisemallinen vaikutus olisi erityisen huomattava Tullinaukion ja Itsenäisyydenkadun suuntaan. IV-konehuoneen korotus nousee suunnitelmassa lähelle lasikupolin korkeusasemaa, mikä heikentää merkittävästi Tullintorin ensisijaisia arkkitehtonisia aiheita eli voimakkaan vaakalinjaista funkispäätyä ja koko rakennuksen halkaisevaa veistoksellista lasikupolia. Maakuntamuseo esittää, että konehuoneen toteutukseen tutkitaan matalampia vaihtoehtoja. Kattoterassin osalta esitetty suunnitelma on mahdollinen, mikäli muotoilussa pitäydytään selkeässä vaakalinjassa ja kattoterassi on hahmoltaan selvästi alisteinen katon muihin elementteihin. Suunnitelmasta eivät käy ilmi konehuoneen ja kattoterassin materiaalit. Tarkistetut suunnitelmat materiaalitietoineen ja havainnekuvineen tulee toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseoon lausunto varten.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikon mukaisesta hankkeesta. Hammareninkatu 6 sijaitsee keskeisellä paikalla Tullin alueen ja rautatiealueen nivelkohdassa. Hankkeessa haetaan lupaa rakentaa lisää liiketilaa kauppakeskuksen sisällä alueelle, joka nykytilassa on varattu yleiselle jalankululle liikekiinteistön kerroksissa 0-2. Lisäksi haetaan lupaa IV-konehuoneen peruskorjauksesta johtuvalle konehuoneen korottamiselle ja kattoterassin rakentamiselle kiinteistön pohjoiselle eli Tullinaukion vastaiselle sivulle.
Tullintorin kauppakeskus on alkuperältään SOK:n varastorakennusten kokonaisuus. Hammareninkadun ja Pakkahuoneenkadun (nyk. pysäköintikantena) välisellä alueella sijaitsi 1900-luvun alussa matalia tiilirakenteisia makasiineja. Niiden paikalle rakennettiin 1930-luvulla korkeampi SOK:n varastorakennusten ryhmä. Ensimmäinen funkistyylinen rakennus alueella oli kuitenkin 1930-luvun puolivälissä ratapihan reunaan valmistunut Maakauppiaiden Oy:n konttorirakennus, joka nykyisin muodostaa Tullintorin kauppakeskuksen läntisen keskiosan. Vuonna 1936 valmistunut korttelin päädyn sulkeva konttorirakennus on Tullintorin pääsisäänkäyntinä pohjoisessa. Rakennuksen suunnitteli SOK:n rakennusosaston arkkitehti Erkki Huttunen, joka suunnitteli lukuisia nk. osuuskauppafunkikseen kuuluvia rakennuksia. Osa näistä on valtakunnallisesti merkittäviä. Kauppakeskuksen itäinen osa Hammareninkatua vasten on arkkitehti Paavo Riihimäen suunnittelema laajennus vuodelta 1952. Kauppakeskuksen itäiseen sisäänkäyntiin rajautuen, tontilla 308-1, on Jaakko Tähtisen suunnittelema funkisrakennus vuodelta 1938.
Tullin toiminta alueella loppui vuonna 1987, ja myös SOK:n varastotoiminta siirtyi kauemmas keskustasta. Tämän jälkeen alue uudistui melko nopeasti. Vuosina 1989-1992 rakennettu Tullintorin kauppakeskus sijoittui korttelin olemassa oleviin varastorakennuksiin. Rakennukset yhdistettiin voimakkaan kuperalla lasikatteella Sumeliuksenkadun yli, mikä teki entisestä katutilasta kauppakeskuksen keskuskäytävän. Kauppakeskuksen länsisiiven välittömänä jatkeena sijaitseva, vuonna 1926 valmistunut Osuusliike Voiman keskusvarastorakennus (arkkitehti Frans Jousi) muutettiin hotelliksi 1990-luvun alussa. Tullinaukio kauppakeskuksen pohjoispuolella on alun perin toiminut katu- ja lastausalueena tullin ja tavaraliikenteen tarpeisiin. Nykyasuunsa avoimena ja torimaisena aukiona Tullinaukio kehittyi 1980-luvulta alkaen.
Tullin alueen kehitykseen ovat tärkeimpinä vaikuttaneet teollisuuden ja liikenteen tarpeet. Nykymaisemalle tunnusomaista on historiallisten rakennusten käyttötarkoituksen muuttuminen ja voimakas täydennysrakentaminen. Tampereen keskustan rakennetun kulttuuriympäristön selvityksessä (A-insinöörit 2012) Tullin alue on arvioitu arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Arvo perustuu entisen teollisuus- ja varastoalueen luomaan korttelirakenteeseen sekä teolliseen ja funktionalistiseen rakennuskantaan. Tullikamarin aukion rakennetun kulttuuriympäristön selvityksen (MY-arkkitehdit 2018) mukaan Tullintorin kiinteistö edustaa Tullin alueen säilyneen rakennuskannan keskeistä aikakautta, 1930-40 –lukua, ja on uudesta käyttötarkoituksestaan ja sitä varten tehdyistä muutoksista huolimatta tärkeä osa alueen kaupunkikuvaa ja identiteettiä. Tampereen kaupunkialueella funkisajan rakennuskerrostuma ei ole kovin laaja. Merkittävimpiä funkiskohteita ovat Tullintorin kauppakeskuksen lisäksi Tampereen linja-autoasema, Tammerkosken voimala ja Tempon talo.
Tullintori kuuluu rakennuskulttuurin ydinalueena maakunnallisesti arvokkaaseen Tullinalueen ja Sorsapuiston kulttuuriympäristöön. Alueen arvo perustuu mm. pitkään korttelimuotoon, rakennusten mittakaavaan ja massoitteluun sekä varastorakennusten erottumiseen kaupunkikuvassa. Asemakaavassa (nro 7750, hyv. 30.10.2002) kiinteistön pohjoispäätyä, läntistä siipeä ja itäsiiven pohjoisosaa koskee suojelumerkintä sr-18: Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas sekä kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavilla korjaus- ja muutostöillä ei saa turmella rakennuksen rakennustaiteellisia arvoja.
Tullintorin kauppakeskuskiinteistöllä on edellä kuvatun perusteella erityistä historiallista arvoa kaupan, tullitoiminnan, liikenteen ja osuustoiminnan historiasta kertovana kohteena, huomattavaa arkkitehtonista arvoa funktionalismin harvalukuisena edustajana Tampereella ja merkittävää maisemallista arvoa osana Tullin alueen omaleimaisena säilynyttä kokonaisuutta ja Tullinaukion kehysmaisemaa.
Hankkeessa esitetty liiketilojen laajentaminen jalankulkualueelle kauppakeskuksen sisällä rikkoo jossain määrin kauppakeskuksen arkkitehtonista ideaa rakennusten välillä säilytetystä katukuilusta, mutta keskikäytävän pitkänomaisen perusmuodon ja liiketilojen julkisivumaisen liittymisen keskikäytävään säilyessä laajennus suunnitelman mukaisesti on mahdollinen. Ensimmäisen kerroksen pohjois-, länsi- ja itäsivulla uusittavien sisäänkäyntitilojen muutoksissa tulee huomioida uusien rakenteiden alisteisuus alkuperäiselle funkisarkkitehtuurille. Sisäänkäyntien suunnitelmat julkisivupiirustuksineen tulee toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten.
Kattoterassin ja IV-konehuoneen osalta maakuntamuseo katsoo, että kauppakeskuksen itäsiiven ylle sijoittuvat uudet rakenteet muuttaisivat merkittävästi Tullintorin kauppakeskuksen julkisivua pohjoiseen ja itään. Maisemallinen vaikutus olisi erityisen huomattava Tullinaukion ja Itsenäisyydenkadun suuntaan. IV-konehuoneen korotus nousee suunnitelmassa lähelle lasikupolin korkeusasemaa, mikä heikentää merkittävästi Tullintorin ensisijaisia arkkitehtonisia aiheita eli voimakkaan vaakalinjaista funkispäätyä ja koko rakennuksen halkaisevaa veistoksellista lasikupolia. Maakuntamuseo esittää, että konehuoneen toteutukseen tutkitaan matalampia vaihtoehtoja. Kattoterassin osalta esitetty suunnitelma on mahdollinen, mikäli muotoilussa pitäydytään selkeässä vaakalinjassa ja kattoterassi on hahmoltaan selvästi alisteinen katon muihin elementteihin. Suunnitelmasta eivät käy ilmi konehuoneen ja kattoterassin materiaalit. Tarkistetut suunnitelmat materiaalitietoineen ja havainnekuvineen tulee toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseoon lausunto varten.
Jaa
Facebookissa