Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainittuun lupahakemukseen. Rakennukseen on tarkoitus tehdä laaja peruskorjaus, jossa mm. välipohjien eristeet, ikkunat, talotekniikka ja sisätilat uusitaan. Tilojen käyttötarkoitukset eivät muutu. Asemakaavassa suojeltujen pankkisalin ja rakennuksen julkisivujen nykyinen ilme säilytetään. Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut lupahakemuksen liitteenä oleviin aineistoihin ja toteaa hankkeesta seuraavaa.

Kauppakatu 4 tunnetaan Kansallis-Osake-Pankin talona sekä Osuuspankintalona. Rakennuksen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot ovat merkittävät. Kohde on mukana Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998 -julkaisussa ja on myös osa Tampereen Kauppakadun maakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä, yksi arvoalueen ydinkohteista (Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016, Pirkanmaan liitto). Rakennuksesta on laadittu rakennushistoriallinen selvitys (Arkkitehtitoimisto Seija Hirvikallio 2014).

Rakennus on arkkitehti Vilho Penttilän suunnittelema, tyyliltään kansallisromanttinen ja valmistui 1907. Kauppakadun puoleinen pääjulkisivu on harmaata graniittia. Pankkisalissa on kaunis pylväiden kannattama kattoholvi ja sen päätyä koristaa Joseph Alasen seinämaalaus Elonkorjuu. Pääjulkisivua koristanut torniosa ja rakennuksen länsipääty vaurioituivat talvisodan pommituksessa ja torni purettiin. Alkujaan kolmikerroksista rakennuksen Kauppakadun reunan pääosaa korotettiin vuonna 1954 Bertel Strömmerin modernismia edustavien suunnitelmien mukaan kahdella kerroksella, joista ylempi on sisäänvedetty. Korotusosan julkisivu on Kauppakadun puolella hiottua graniittilaattaa. Sisätiloja on uudistettu useaan otteeseen mm. 1950-, 1970- ja 1990-luvuilla. Läntinen pihasiipi purettiin 2019-2020.

Rakennukselle on voimassa olevassa, vuonna 1992 hyväksytyssä asemakaavassa osoitettu suojelumerkintä sr-26: Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas sekä kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavilla korjaus- ja muutostöillä ei saa turmella rakennuksen julkisivujen tai rakennuksessa sijaitsevan pankkisalin rakennustaiteellisia arvoja. Korttelissa on vireillä asemakaavan muutos, jossa suojelumerkintä on tarkoitus säilyttää.

Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole huomautettavaa sisätilojen uudistamiseen, sillä niitä on uudistettu jo useasti ja niiden ilme on sekoitus eri aikakausien piirteitä ja materiaaleja. Kulttuurihistoriallisesti ja arkkitehtonisesti arvokkaimmat ja kertovimmat tilat, kuten pankkisali ja porrashuoneet on tarkoitus säilyttää, eikä niihin kohdistu peruskorjauksessa muutoksia, mikä on onnistunut ratkaisu. Erityisen tärkeätä on säilyttää holvikattoisen pankkisalin graniittiset pylväät, niiden yläpäiden kupariset koristeet, salin avoimuus, katon muoto sekä seinämaalaus. Suositeltavaa olisi myös säilyttää saliin 1970-luvulla suunniteltu kookas kattovalaisin. Holvikatossa on mahdollisesti säilynyt maalikerrosten alla kattoa koristaneita koristemaalauksia. Mikäli maalauksia ei haluta peruskorjauksessa ottaa esille, tulee huolehtia, että ne säilyvät ehjinä maalikerrosten alla, jolloin ne voidaan haluttaessa palauttaa myöhemmin. Mikäli seinämaalausta halutaan puhdistaa, tulee työ teettää seinämaalausten kunnostamiseen erikoistuneella taidekonservaattorilla.

Julkisivuihin ei ole peruskorjauksessa tarkoitus tehdä merkittäviä muutoksia. Porttikongin ja sisäpihan puoleinen julkisivurappaus, ikkunat ja pellitykset uusitaan ja porttikongiin tehdään nykyisen ikkuna-aukon tilalle oviaukko. Julkisivurappauksen uusiminen tulee tehdä siten, että lopputulos muistuttaa perinteistä rouheaa rappauspintaa. Rakennuksen porttikongiin avattavan oviaukon kohdalle on alkuperäiseen julkisivukuvaan piirretty yläosastaan kaareva oviaukko. Suunnitelmia on saatettu rakennusvaiheessa muuttaa ja jättää ovi rakentamatta tai se on myöhemmin muutettu ikkunaksi. Aukotuksen muutos on siten mahdollinen. Oven ja ovikarmin materiaaliksi mainitaan alumiini. Myös muut rakennuksen ulko-ovet ovat alumiinirunkoisia lasiovia. Pellitykset on tarkoitus tehdä kuparin värisellä vihreällä pellillä. Suojellun arvorakennuksen pääjulkisivun pellitykset olisi suositeltava tehdä kuparista ja ovet massiivitammesta. Mikäli kaikkia ovia ei kuitenkaan ole tarkoitus peruskorjauksessa uusia, on alumiini yhdenmukaisuuden vuoksi hyväksyttävissä uudenkin oven materiaaliksi.

Kauppakatu 4 ikkunoiden uusiminen on hyväksyttävää, koska nykyiset ikkunat eivät ole alkuperäiset vaan vuodelta 1979. Nykyiset ikkunat ovat yksiaukkoiset, puitteiltaan ja karmeiltaan tummaksi petsattua tammea. Koska kyseessä on asemakaavassa suojeltu ja kaupunkikuvallisesti merkittävä rakennus, puu on ainoa suositeltava materiaali uusille ikkunoille.

Suojelumerkintä (sr-26) edellyttää, että korjaus- ja muutostöillä ei saa turmella julkisivujen rakennustaiteellisia arvoja. Ikkunat ovat oleellinen osa rakennuksen julkisivuja. Maakuntamuseo esittää, että Kauppakadun puoleiselle pääjulkisivun graniittiverhotulle osalle palautettaisiin alkuperäistä vastaava yläosasta pienempiin ruutuihin jaettu ikkunoiden puitejako. Uusissa ikkunoissa ei tule hyväksyä puitejakoa imitoivaa irtoristikkoa. Alkuperäinen puitejako on nähtävissä selvästi mm. korotuksen yhteydessä vuonna 1954 laaditusta julkisivukuvasta. Aiempi vuonna 1979 tehty ikkunamuutos on turmellut rakennuksen arvoja, ja kadottanut niiden yhden oleellisen piirteen, 1900-luvun alun kansallisromanttiselle tyylille tyypilliset ikkunat. Uusien alkuperäisestä ilmeestä poikkeavien ikkunoiden vaihtaminen nykyisten tilalle on tulkittavissa vastaavaksi julkisivujen rakennustaiteellisia arvoja turmelevaksi toimenpiteeksi. Puitejako voidaan toteuttaa vain uloimpaan ikkunaan ja rakennuksen korotusosassa sekä sisäpihan puolella voidaan pitäytyä nykyistä vastaavissa yksiaukkoisissa puuikkunoissa.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainittuun lupahakemukseen. Rakennukseen on tarkoitus tehdä laaja peruskorjaus, jossa mm. välipohjien eristeet, ikkunat, talotekniikka ja sisätilat uusitaan. Tilojen käyttötarkoitukset eivät muutu. Asemakaavassa suojeltujen pankkisalin ja rakennuksen julkisivujen nykyinen ilme säilytetään. Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut lupahakemuksen liitteenä oleviin aineistoihin ja toteaa hankkeesta seuraavaa.

Kauppakatu 4 tunnetaan Kansallis-Osake-Pankin talona sekä Osuuspankintalona. Rakennuksen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot ovat merkittävät. Kohde on mukana Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998 -julkaisussa ja on myös osa Tampereen Kauppakadun maakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä, yksi arvoalueen ydinkohteista (Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016, Pirkanmaan liitto). Rakennuksesta on laadittu rakennushistoriallinen selvitys (Arkkitehtitoimisto Seija Hirvikallio 2014).

Rakennus on arkkitehti Vilho Penttilän suunnittelema, tyyliltään kansallisromanttinen ja valmistui 1907. Kauppakadun puoleinen pääjulkisivu on harmaata graniittia. Pankkisalissa on kaunis pylväiden kannattama kattoholvi ja sen päätyä koristaa Joseph Alasen seinämaalaus Elonkorjuu. Pääjulkisivua koristanut torniosa ja rakennuksen länsipääty vaurioituivat talvisodan pommituksessa ja torni purettiin. Alkujaan kolmikerroksista rakennuksen Kauppakadun reunan pääosaa korotettiin vuonna 1954 Bertel Strömmerin modernismia edustavien suunnitelmien mukaan kahdella kerroksella, joista ylempi on sisäänvedetty. Korotusosan julkisivu on Kauppakadun puolella hiottua graniittilaattaa. Sisätiloja on uudistettu useaan otteeseen mm. 1950-, 1970- ja 1990-luvuilla. Läntinen pihasiipi purettiin 2019-2020.

Rakennukselle on voimassa olevassa, vuonna 1992 hyväksytyssä asemakaavassa osoitettu suojelumerkintä sr-26: Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas sekä kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavilla korjaus- ja muutostöillä ei saa turmella rakennuksen julkisivujen tai rakennuksessa sijaitsevan pankkisalin rakennustaiteellisia arvoja. Korttelissa on vireillä asemakaavan muutos, jossa suojelumerkintä on tarkoitus säilyttää.

Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole huomautettavaa sisätilojen uudistamiseen, sillä niitä on uudistettu jo useasti ja niiden ilme on sekoitus eri aikakausien piirteitä ja materiaaleja. Kulttuurihistoriallisesti ja arkkitehtonisesti arvokkaimmat ja kertovimmat tilat, kuten pankkisali ja porrashuoneet on tarkoitus säilyttää, eikä niihin kohdistu peruskorjauksessa muutoksia, mikä on onnistunut ratkaisu. Erityisen tärkeätä on säilyttää holvikattoisen pankkisalin graniittiset pylväät, niiden yläpäiden kupariset koristeet, salin avoimuus, katon muoto sekä seinämaalaus. Suositeltavaa olisi myös säilyttää saliin 1970-luvulla suunniteltu kookas kattovalaisin. Holvikatossa on mahdollisesti säilynyt maalikerrosten alla kattoa koristaneita koristemaalauksia. Mikäli maalauksia ei haluta peruskorjauksessa ottaa esille, tulee huolehtia, että ne säilyvät ehjinä maalikerrosten alla, jolloin ne voidaan haluttaessa palauttaa myöhemmin. Mikäli seinämaalausta halutaan puhdistaa, tulee työ teettää seinämaalausten kunnostamiseen erikoistuneella taidekonservaattorilla.

Julkisivuihin ei ole peruskorjauksessa tarkoitus tehdä merkittäviä muutoksia. Porttikongin ja sisäpihan puoleinen julkisivurappaus, ikkunat ja pellitykset uusitaan ja porttikongiin tehdään nykyisen ikkuna-aukon tilalle oviaukko. Julkisivurappauksen uusiminen tulee tehdä siten, että lopputulos muistuttaa perinteistä rouheaa rappauspintaa. Rakennuksen porttikongiin avattavan oviaukon kohdalle on alkuperäiseen julkisivukuvaan piirretty yläosastaan kaareva oviaukko. Suunnitelmia on saatettu rakennusvaiheessa muuttaa ja jättää ovi rakentamatta tai se on myöhemmin muutettu ikkunaksi. Aukotuksen muutos on siten mahdollinen. Oven ja ovikarmin materiaaliksi mainitaan alumiini. Myös muut rakennuksen ulko-ovet ovat alumiinirunkoisia lasiovia. Pellitykset on tarkoitus tehdä kuparin värisellä vihreällä pellillä. Suojellun arvorakennuksen pääjulkisivun pellitykset olisi suositeltava tehdä kuparista ja ovet massiivitammesta. Mikäli kaikkia ovia ei kuitenkaan ole tarkoitus peruskorjauksessa uusia, on alumiini yhdenmukaisuuden vuoksi hyväksyttävissä uudenkin oven materiaaliksi.

Kauppakatu 4 ikkunoiden uusiminen on hyväksyttävää, koska nykyiset ikkunat eivät ole alkuperäiset vaan vuodelta 1979. Nykyiset ikkunat ovat yksiaukkoiset, puitteiltaan ja karmeiltaan tummaksi petsattua tammea. Koska kyseessä on asemakaavassa suojeltu ja kaupunkikuvallisesti merkittävä rakennus, puu on ainoa suositeltava materiaali uusille ikkunoille.

Suojelumerkintä (sr-26) edellyttää, että korjaus- ja muutostöillä ei saa turmella julkisivujen rakennustaiteellisia arvoja. Ikkunat ovat oleellinen osa rakennuksen julkisivuja. Maakuntamuseo esittää, että Kauppakadun puoleiselle pääjulkisivun graniittiverhotulle osalle palautettaisiin alkuperäistä vastaava yläosasta pienempiin ruutuihin jaettu ikkunoiden puitejako. Uusissa ikkunoissa ei tule hyväksyä puitejakoa imitoivaa irtoristikkoa. Alkuperäinen puitejako on nähtävissä selvästi mm. korotuksen yhteydessä vuonna 1954 laaditusta julkisivukuvasta. Aiempi vuonna 1979 tehty ikkunamuutos on turmellut rakennuksen arvoja, ja kadottanut niiden yhden oleellisen piirteen, 1900-luvun alun kansallisromanttiselle tyylille tyypilliset ikkunat. Uusien alkuperäisestä ilmeestä poikkeavien ikkunoiden vaihtaminen nykyisten tilalle on tulkittavissa vastaavaksi julkisivujen rakennustaiteellisia arvoja turmelevaksi toimenpiteeksi. Puitejako voidaan toteuttaa vain uloimpaan ikkunaan ja rakennuksen korotusosassa sekä sisäpihan puolella voidaan pitäytyä nykyistä vastaavissa yksiaukkoisissa puuikkunoissa.