rakennusperinteinen

teollisuushistoria

maisemakokonaisuus

Suojeltu kaavassa, osa RKY-aluetta ja kansallismaisemaa

Aiemmin Renforsin naulaverstaan sijaintipaikkana toimineen, silloin Renforsin saarena tunnetun, tontin osti vuonna 1871 värjäri Henrik Liljeroos. Värjäämisen lisäksi Liljeroos aloitti saarella myös kankaiden kutomisen ja vuonna 1891 Henrik Liljeroos nuorempi perusti villankehruutehtaan. Kehruutoiminnan johdosta saaren nimi vakiintui Kehräsaareksi.

Alueen rakennuskannan vanhinta osaa edustaa U-muotoinen 1897 valmistunut tehdasrakennus. Lambert Pettersonin suunnittelema rakennus oli alkujaan osittain yksi- ja kaksikerroksinen, jonka tiiliset ulkoseinät olivat kantavia. Tehtaan kaksikerroksista kulmaosaa korotettiin vuonna 1937 Auttila & Nopan toimiston suunnitelmien mukaan. Samaan aikaan saaren ja manteren välinen vesikaistale täytettiin maalla, jolloin tontti saatettiin nykyiseen muotoonsa. Vuonna 1896 valmistunutta kehruusiipeä korotettiin 1940 jälleen Auttila & Nopan suunnitelmien mukaan.

Vuonna 1949 Bertel Strömmer suunniteli tontin etelälaitaan viisikerroksisen laajennuksen, jonka länsiosa valmistui vuonna 1950. Vuoden 1939 kaksikerroksisen osan korotus rakennettiin 1971 Pentti Turusen suunnitelmien mukaan. Samanaikaisesti kahden edellä mainitun osan väli rakennettiin umpeen nykyiseen asuunsa. Tämän lisäksi tontin luoteisosaan rakennettiin väestönsuoja ja vuonna 1973 vedenpuhdislaitos Turusen suunnitelmien pohjalta.

Nykyisellään rakennukset ovat liike-elämän käytössä ja niissä toimii muun muassa käsityöläisiä, ravintoloita sekä toimistoja. Kehräsaaren rakennukset muodostavat olennaisen osan Tampereen punatiilisestä teollisuusympäristöstä. Vanhat rakennukset sekä savupiippu on suojeltu asemakaavassa.

Jaakola, Juha, Leskinen, Marjatta (1998), Tampereen kaupungin rakennuskulttuuri 1998, Tampereen kaupungin ympäristötoimi kaavoitusyksikkö julkaisuja 2/98, Tampere.