212312

Aitolahti

Ketaran päärakennus

Ketaran tilan pihapiiri sijaitsi Aitolahden Nurmen kylässä aivan nykyisen vanhainkodin pohjoispuolella.

Tasataltta KM 2201:672 on löytynyt Ketaran tilalta joen pohjasta. Kyseessä lienee Juopolahteen laskeva joki. Käyräselkäinen kourutaltta KM 2877:15 on löytynyt Ketaran pellosta. Aitolahden pellosta on lisäksi löydetty kehdonjalaksen muotoinen hakku KM 2877:16. Koordinaattien osoittamasta kohdasta on löydetty kvartseja ja epämääräisiä kiviä. Vuoden 2006 inventoinnissa lisätietoa alueella mahdollisesti sijaitsevasta asuinpaikasta ei saatu. Kohteen ympäristössä liikuttiin myös vuoden 2023 inventoinnin yhteydessä, mutta alueen pellot olivat kyntämättä, eikä kohteesta tehty uusia havaintoja.

Tasataltta (KM 2201:672) on diarioitu vuonna 1893 ja sen toimitti Kansallismuseoon S. Wilskman. Taltta on löytynyt Ketaran tilalta joen pohjasta. Kyseinen joki tarkoittanee Juoponlahteen laskevaa jokipahasta. Kyseessä on pohjalainen taltta. Salo (1988) ajoittaa löydön aikaisintaan suomusjärvenkulttuurin loppuvaiheeseen ja arvelee taltan olevan vesilöytönä uhrilöytö.

Kourutaltta (KM 2877:15) on diarioitu 1893 ja sen toimitti Kansallismuseolle S. Wilskman. Se on löytynyt Ketaran pellosta. Käyräselkäisen kourutaltan kouru on lyhyt ja ylälape hiomaton. Esinemuoto on suomusjärvenkulttuurin aikainen.

Räty on yhdistänyt nämä kaksi irtolöytöä ja Aitolahden pellosta löytyneen paikantamattoman kehdonjalaksenmuotoisen hakun (KM 2877:16) paikantamattomaan kivikautiseen asuinpaikkaan (kohde 44, Ketara). Tämän todennäköisin sijainti olisi ollut Mäkelän ja Kotirinteen tonttien etelään viettävällä hiekka/hiesurinteellä, jossa hiekka oli punertavaa. Räty löysi alueelta jonkun verran kvartseja ja epämääräisiä kivenkappaleita (KM 18827:1-5), jotka eivät varmuudella todista asuinpaikan olemassaoloa.