arkkitehtoninen
rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus 001 ja puurakenteinen yhdistetty asuin- ja piharakennus 002 sekä maakellari ovat peräisin 1920-luvulta. Rakennukset ovat säilyttäneet hyvin alkuperäiset tai niitä vastaavat piirteensä. Maastonmuotoja mukailevan pihan pinnat, ra-kenteet, jäsentely ja kasvillisuus ovat säilyneet perinteisenä.

Asuinrakennus edustaa Pispalassa harvinaisen koristeellista tyyliarkkitehtuuria, jossa on tyyli-piirteitä jugendista klassisismiin (mm. jyrkkä mansardikatto, päätyihin taittuvat räystäät, puoli-toista asuinkerrosta, erkkeri-ikkuna, puolipyöreä kuistin katos ja koristeelliset ikkunakehykset).

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, asunto puutalossa ja aputiloja piharakennuksessa, on säilynyt.

Päivölänkadun varressa sijaitsevalla pihapiirillä ja erityisesti aivan katulinjassa sijaitsevalla asuinrakennuksella 001 on suurehko maisemallinen merkitys katunäkymässä.

Kohde sijaitsee Kannaksenkadun ja Päivölänkadun risteyksen kulttuurihistoriallisella arvoalu-eella (2009/A8).

Kohde sijaitsee Päivölänkadun varressa. Etelään viettävällä rinnetontilla on 1910-20-luvuilla rakennetut omakotitalotyyppinen talo, yhdistetty asuin- ja piharakennus sekä maakellari.

Kohde muodostuu asuin- ja piharakennuksesta sekä maakellarista pihoineen. Tontin läntisen asuinrakennuksen ovat aiempien inventointien tietojen mukaan rakentaneet kirvesmiehet Stefan ja Yrjö Mäkinen noin 1915. Samat miehet ovat rakentaneet myös etelänpuoleisen naapuritalon (Kannaksenkatu 12). Rakennuttajana on mahdollisesti ollut opettaja Peltonen, joka asui talossa perheineen ainakin 1920-1930-lukujen vaihteessa. Rakennusvuosi vaikuttaa melko varhaiselta siihen nähden, että rakennus on rankorunkoinen. Rankorakenne on yleistynyt asuinrakennuksissa 1920-luvulla. Rakennuksessa on säilynyt kaksi erilistä asuntoa. Tontille on 1920-luvulla rakennettu myös toinen pienempi asuinrakennus sekä piharakennus, jotka on yhdistetty toisiinsa väliosalla. Yhdistetty asuin- ja piharakennus on 1960-70-luvulta asti ollut varastokäytössä. Pihan pohjoisosassa on lisäksi todennäköisesti 1920-luvulla rakennettu betoninen maakellarin ja pesutuvan yhdistelmä. Pesutupa on ollut yleisemminkin käytössä lähialueella ja siellä on tallella vanha betoninen allasrakenne.

Peltosen jälkeen kiinteistössä ovat asuneet Jokiset, Karvoset ja sitten Edit ja Ilta Vähäoja. Perillisten puutteessa kiinteistö siirtyi valtiolle ja oli joitain vuosia tyhjillään 1980-90-luvulla. Nykyiset asukkaat ovat asuneet talossa 1990-luvun alusta ja tehneet maltillisen peruskorjauksen.

Kohteen lähiympäristössä on sekä 1900-luvun alun rakennuksia että uudisrakennuksia. Koillis- ja itäpuoliset vanhat rakennukset on korvattu kookkailla uudisrakennuksilla ja pohjoisenpuolinen asuinrakennus laajennettu. Muutoin ympäröivät rakennukset ovat hyvin säilyneitä.

Rinnepihaa on pengerretty pulterimuurein sekä maavallein. Lisäksi pihassa on säilyneitä säästöbetoniportaita. Kasvillisuus on runsasta, mm. sireeniä, vaahteraa, pihlajaa, koivuja ja hedelmäpuita. Ajotie ja pihan polut ovat sorapintaisia. Pihan pinnat, jäsentely ja kasvillisuus ovat perinteiset.

Pihapiiri kokonaisuutena tulisi säilyttää mahdollisimman tarkkaan. Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Tontilla olevien rakennusten sijoittelun periaatetta ei tulisi muuttaa. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi säilyttää perinteisenä. Kohtuullisen pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä tarkkaan harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Uudisrakentamista tulisi välttää. Rakennusten mahdolliset muutokset tai laajennukset tulisi tehdä ensisijaisesti vaipan sisällä ja välttää rakennusten rungon laajentamista. Jos rungon muutokseen tai laajennukseen on riittävät perusteet, tulisi korostetun tarkkaan huomioida mm. olemassa olevan ympäristön mittakaava ja rakennustapa. Kaikissa muutos- ja korjaustöissä olisi noudatettava rakennukseen sopivaa rakentamista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten tai muun kohteen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuin- ja piharakennuksen, maakellarin, pihan pintojen, rakenteiden ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen eheän pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennus – piharakennus rakennusparin säilyminen.

Rakennusten kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Asuinrakennuksen tyylipiirteiden ja rinnerakentamisesta johtuvan korkean asutun kivijalan säilyminen.

Pihapiirin ja asuinrakennuksen aseman säilyminen katumaisemassa.

- Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 30.4.2002.

2002 inventoinnin kohdenumero 156.

- TTKK:n 1970-luvun rakennusinventointi: Jukka Kaukopuro.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Kartta Tampereen Ylä-Pispalan ja Ala-Pispalan kaupunginosien katualueita varten pakkolunastettavista alueista 1965. Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Vanhat valokuvat kohteesta ja sen ympäristöstä; http://www.pispala.fi/pispalakuvia ja Tampereen museoiden Kuva-arkisto.

Kiinteistön omistaja ja naapuri