rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Tontin kolme 1910-20-luvuilla rakennettua alkujaan usean perheen asuinrakennusta muodostavat kiinnostavan ja kertovan pihapiirikokonaisuuden. Kaupunkipuutalotyyppinen asuinrakennus 001 on säilyttänyt alkuperäiset, hieman jugendvaikutteiset piirteensä parhaiten (mm. satulakaton viistetyt päädyt, eteläsivun pyöristetty poikkipääty, hammastettu kerroslista ja yläosasta jaetut t-ikkunat). Yksittäispientalotyyppiset asuinrakennukset 002 ja 003 on peruskorjattu voimakkaasti, mistä johtuen niiden alkuperäiset piirteet ovat pääosin kadonneet, mutta runkomuodot säilyneet. Rinnepihan yleisilme on uusituista muureista ja puuportaista johtuen osin moderni.

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen tapa, pienehköjä asuntoja erikokoisissa puutalossa, on säilynyt.

Portaanpään ja Päivölänkadun kulmauksessa sijaitsevalla pihapiirillä ja aivan katulinjaan sijoi-tetuilla asuinrakennuksilla, erityisesti asuinrakennuksella 001 on suurehko maisemallinen merkitys katunäkymissä.

Kohde sijaitsee Portaanpään ja Päivölänkadun kulmauksessa, Portaanpäästä koilliseen nousevassa rinteessä. Tontilla sijaitsee kolme 1900-luvun alussa rakennettua usean perheen asuinrakennusta.

Kohde muodostuu kolmesta asuinrakennuksesta pihoineen. Tila on ollut nimeltään Ihantola. Omistaja on saattanut olla sama kuin Ahjolan aukion liikekeskuksen paikalla sijainneilla Ihantolan taloilla. Asuinrakennukset ovat erilaisia ja hieman eri aikoina 1910-20-luvuilla rakennettuja. Vanhin rakennuksista lienee kaakkoiskulmassa sijaitseva suurin rakennus ja nuorin Päivölänkadun reunan pohjoisin rakennus. Kaikissa rakennuksissa on ollut alkujaan useita pieniä asuntoja, joita on sittemmin yhdistetty. Tontilla on 1930 sijainnut nykyisten asuinrakennusten lisäksi kaksiosainen piharakennus. Piharakennuksen pohjaltaan lähes neliön muotoinen osa sijaitsi tontin luoteiskulmassa. Sen eteläsivussa oli kiinni pitkä kapearunkoinen, lähes koko tontin länsisivun mittainen osa. Piharakennuksessa sijaitsivat todennäköisesti liiterit, ulkohuoneet sekä mahdollisesti pesutupa tai sauna. Rakennus on purettu viimeistään 1980-luvulla.

Kohteen lähiympäristö on uudistunut melko voimakkaasti 1900-luvun jälkipuoliskolla. Lähitonteilla on sekä uudisrakennuksia että vanhoja taloja. Pohjois-, itä- ja länsipuolilta on purettu vanhat asuinrakennukset ja kahdelle tontille on rakennettu kookkaat omakotitalot. Pohjoispuolinen tontti on rakentamaton sorapintainen parkkialue ja idänpuolisella tontilla on pieni leikkipuisto.

Tonttia on rajattu pystylauta-aidalla ja pensasaidalla. Käynnit pihaan ovat Portaanpäästä kahden rakennuksen välistä sekä portista Päivölänkadulta. Rinnepihaa on pengerretty maavallein sekä uusituin pulterikivi- ja betonimuurein. Pihatasoja yhdistävät puisetportaat. Kasvillisuus osin nurmi, osin hiekkapintaisella pihalla on melko vähäistä; tuomipihlaja aitaa, tammi, pihlajaa, marjapensaita ja nuori omenapuu. Rakennukset muodostavat perinteisen suljetun pihapiirin, mutta pihan pinnat ja kasvillisuus ovat melko modernit.

Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi pyrkiä säilyttämään perinteisenä. Pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Vähäinen uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten tai muun kohteen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennusten ja pihan muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennusten kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Asuinrakennuksen 001 korkean tiilisen kivi-jalan ja tyylipiirteiden säilyminen.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa 001.

Rinnepihan tasoerojen säilyminen.

Pihapiirin ja asuinrakennusten aseman säilyminen katumaisemassa.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 29.4.2002.

2002 inventoinnin kohdenumero 150.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Kartta Tampereen Ylä-Pispalan ja Ala-Pispalan kaupunginosien katualueita varten pakkolunastettavista alueista 1965. Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Vanhat valokuvat kohteesta ja sen ympäristöstä; http://www.pispala.fi/pispalakuvia ja Tampereen museoiden Kuva-arkisto.