rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus 001 ja hirsirunkoinen piharakennus 002 ovat peräisin aivan 1900-luvun alusta. Piirteiltään rakennukset muistuttivat pitkälti maaseudun rakentamisen tapaa. Maltillisesti peruskorjatut rakennukset ovat säilyttäneet alkuperäiset hah-monsa ja pääosan tyylipiirteistään. Pihan kasvillisuus ja jäsentely on pääosin perinteiset ja siel-lä on säilynyt myös pieni maakellari.

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, asunto puutalossa ja aputiloja piharakennuksessa, on säilynyt.

Pulterinkadun ja Mäkikadun kulmauksessa sijaitsevalla pihapiirillä ja erityisesti aivan katulinjassa sijaitsevalla piharakennuksella 002 on maisemallinen merkitys katunäkymissä.

Kohde sijaitsee Pulterinkadun ja Mäkikadun kulmauksessa. Pulterinkadulta loivasti länteen viettävällä tontilla sijaitsevat 1900-luvun alussa rakennetut paritupatyyppinen asuinrakennus sekä piharakennus ja maakellari.

Kohde muodostuu asuin- ja piharakennuksesta sekä maakellarista pihoineen. Tila on ollut nimeltään Siren. Rakennukset on rakennettu tontille aivan 1900-luvun alussa ja ne edustavat selkeästi Pispalan vanhinta vielä maalaismaista rakentamisen tapaa. Asuirakennus on tyypiltään paritupa, jossa on ollut koostaan huolimatta useita asuntoja. Piharakennuksessa on ollut sauna, liiteri ja ulkohuone sekä eläinsuoja. Rakennuksen harjasuunta on saatettu 1930-luvulla kääntää. 1945 asemakaavan mukaan Mäkikatu kaartui nykyisen Pulterinkadun kohdalta Pispalan valtatielle. 1960-luvula Mäkikatu kuitenkin linjattiin kulkemaan nykyiseltä paikaltaan tontin eteläpuolitse, missä aiemmin oli vain kapea polku. Nykyiset omistajat ovat ostaneet kiinteistön perikunnalta 1980-luvulla ja tehneet maltillisen peruskorjauksen. Aiempi omistaja ja pitkäaikainen asukas oli iäkäs Saara Franck.

Kohteen lähiympäristö on uudistunut melko voimakkaasti 1900-luvun jälkipuoliskolla. Länsi- ja lounaispuolelta, Päivölänkadun varresta on purettu vanhat asuin- ja piharakennukset, joista yhdessä toimi pitkään Pispalan pelastusarmeija. Paikalla on nykyisin asfalttipintainen laaja parkkialue sekä kookas uudisrakennus. Koillispuolen vanhat rakennukset on 1950-luvun lopussa korvattu kerrostalolla.

Tonttia on rajattu pystylauta-aidalla sekä pensasaidalla. Betoniset portinpylväät ovat säilyneet katuliittymässä. Piha on pääosin nurmipintainen, ajotie pihaan sekä rakenusten edustat on päällystetty betonilaatoilla ja betonikiveyksellä. Tontin pohjoisosassa on säilynyt vanha maakellari, kaakkoiskulmassa on leikkimökki. vanhaa puustoa ei ole, pihassa kasvaa pihlaja, sireeniä ja kukkaistutuksia. Pihan yleisilme on betonilaatoistusta lukuun ottamatta perinteinen.

Pihapiiri kokonaisuutena tulisi säilyttää mahdollisimman tarkkaan. Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Tontilla olevien rakennusten sijoittelun periaatetta ei tulisi muuttaa. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi säilyttää perinteisenä. Kohtuullisen pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä tarkkaan harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Uudisrakentamista tulisi välttää. Rakennusten mahdolliset muutokset tai laajennukset tulisi tehdä ensisijaisesti vaipan sisällä ja välttää rakennusten rungon laajentamista. Jos rungon muutokseen tai laajennukseen on riittävät perusteet, tulisi korostetun tarkkaan huomioida mm. olemassa olevan ympäristön mittakaava ja rakennustapa. Kaikissa muutos- ja korjaustöissä olisi noudatettava rakennukseen sopivaa rakentamista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten tai muun kohteen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuin- ja piharakennuksen, maakellarin, pihan rakenteiden ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen eheän pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennus – piharakennus rakennusparin säilyminen.

Rakennusten kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Pihapiirin ja piharakennuksen aseman säilyminen katumaisemassa.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 26.4.2002.

2002 inventoinnin kohdenumero 147.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Kartta Tampereen Ylä-Pispalan ja Ala-Pispalan kaupunginosien katualueita varten pakkolunastettavista alueista 1965. Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

Kiinteistön omistaja