rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

Pihapiirin yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus 001 ja osin puu-, osin betonirakenteinen piharakennus 002 ovat peräisin 1920-luvulta. Asuinrakennuksen kerrotaan olevan vuodelta 1925 ja Jooseppi Kivisen rakentama. Asuinrakennus on menettänyt osan alkuperäisistä piirteistään peruskorjauksissa. Piharakennus on ollut alkujaan huomattavasti suurempi, sen molemmista päistä on purettu osia. Säilyneen osan piirteet ovat rakennusajalle tyypilliset. Tontin jakamisesta huolimatta rinnepihan pinnat, jäsentely ja kasvillisuus ovat säilyneet perinteisenä.

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, asunto puutalossa ja aputiloja piharakennuksessa, on säilynyt.

Kohde sijaitsee Portaanpään varressa, kadulta jyrkästi etelään laskevassa rinteessä. Tontilla on 1900-luvun alkupuolella rakennetut omakotitalotyyppinen asuinrakennus sekä vanha piharakennus.

Kohde muodostuu asuin- ja piharakennuksesta pihoineen. Tontti on 1900-luvun alkupuolella käsittänyt nykyisen tontin lisäksi itäpuolisen naapuritontin. Tontien kaksi asuinrakennusta sekä suuri yhteinen piharakennus ovat muodostaneet eheän pihapiirin. Nykyisen Portaanpää 11 b asuinrakennuksen on aiempien inventointien mukaan rakentanut 1920-25 Jooseppi Kivinen ilmeisesti vanhan puretun talon hirsistä. Rakennus on yhden perheen asuintalo, minkä lisäksi on saatettu pitää vuokralaista. Piharakennus on rakennettu useassa eri vaiheessa 1910-20-luvuilla ja sen molemmista päädyistä on purettu osat 1900-luvun loppupuolella. Kiinteistössä ovat asuneet Kivisen jälkeen K. Maja, Koskinen sekä Matti ja Tellervo Kivi. Nykyiset omistajat ovat asuneet talossa mahdollisesti 2000-luvun alusta lähtien. Asuinrakennusta on peruskorjattu 1900-luvun loppupuolella, mutta sen 1920-luvun klassinen perusmuoto on yhä tunnistettavissa.

Kohteen lähiympäristössä on sekä 1900-luvun alun rakennuksia että uudisrakennuksia. Läntinen tontti on erotettu omaksi kiinteistökseen ja sen asuinrakennusta laajennettu lähes alkuperäisen rakennuksen kokoisella lajennusosalla. Lounaispuolelta on purettu vanha vuokratalo piharakennuksineen ja tilalle rakennettu 1970-luvulla kerrostalo.

Tonttia on rajattu pystylauta- ja pystyrima-aidalla. Pihaan johtavat pitkät puuportaat Portaanpäästä. Kasvillisuutena on vaahteroita, sireeniä, koivuja sekä kukkaistutuksia. Tontin pinnat ja kasvillisuus ovat perinteiset.

Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi pyrkiä säilyttämään perinteisenä. Pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Vähäinen uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten tai muun kohteen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuin- ja piharakennuksen, pihan pintojen ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennus – piharakennus rakennusparin säilyminen.

Rakennusten kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Rinnepihan tasoerojen säilyminen.

- Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 3.5.2002.

2002 inventoinnin kohdenumero 162.

- TTKK:n 1970-luvun rakennusinventointi: Pertti Nieminen.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Kartta Tampereen Ylä-Pispalan ja Ala-Pispalan kaupunginosien katualueita varten pakkolunastettavista alueista 1965. Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.