rakennusperinteinen

maisemallisesti keskeinen sijainti

Tontin yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus on 1923 kirvesmies Kalle Jokisen rakentama alkujaan kahden asunnon ja vuokralaisen talo. Asunnot on yhdistetty, rakennus korotettu ja voimakkaasti peruskorjattu, mistä johtuen sen alkuperäiset ominaispiirteet ovat osin kadonneet. Pihan yleisilme on perinteinen.

Portaanpään portaiden tuntumassa sijaitsevalla asuinrakennuksella on maisemallista merkitystä portaiden katunäkymässä.

Kohde sijaitsee Mäkikadusta erkanevan pikkukujan päässä, Portaanpään portaiden varressa. Tontilla sijaitsee 1923 rakennettu asuinrakennus sekä autokatos.

Kohde muodostuu asuinrakennuksesta pihoineen. Tila on ollut nimeltään Uutela. Kirvesmies Kalle ”Julku” Jokinen on rakentanut asuinrakennuksen vuonna 1923 kahdelle lapselleen. Jokinen itse asui talossaan länsipuolisella Pihlajarinne nimisellä tilalla. Pihapiirit muodostivat yhtenaisen kokonaisuuden, jossa oli kolme asuin- ja piharakennusta. Jokisen kerrotaan kirvesmiespoikiensa kanssa rakentaneen muitakin taloja Pispalaan. Tällä tontilla, pohjoisosassa sijaitsi pitkä suorakaiteen muotoinen osittain betoninen, osittain laudasta rakennettu piharakennus, jossa olivat ulkohuoneet, varastotilaa, pyykkitupa, sauna, pakari ja sikala. Piharakennus on purettu, mutta yksi rinnettä tukeva betoniseinä tontin itäsivulla on tallella. Paikalle on rakennettu nykyinen kevytrakenteinen autokatos. Lähellä tontin kaakkoiskulmaa on Lahtisen talon vanha kivijalka, joka oli palanut jo ennen kuin Jokisen asuinrakennus rakennettiin tontille 1923. Tilan nimi on ollut Santanummi. Kivijalka on toiminut kellarina. Jokisen asuinrakennus on peruskorjattu ja korotettu 1997-2001. Pääkerroksen kaksi huoneen ja keittiön asuntoa sekä kivijalan vuokralaisasunto on yhdistetty yhdeksi asunnoksi. Kiinteistö on säilynyt samalla suvulla.

Kohteen lähiympäristössä on sekä 1900-luvun alun rakennuksia että uudisrakennuksia. Länsi- ja kaakkoispuoliset vanhat rakennukset on purettu ja korvattu kookkailla yhden perheen asuintaloilla 1990-2000-luvuilla. Itäpuolella sijaitsevat huonoon kuntoon päästetyt Tammen vanhat asuin- ja piharakennus, jotka on suunniteltu purettaviksi.

Tonttia on rajattu etelästä pystyrima-aidalla, jossa on säilynyt kauniit betoniset portinpylväät sekä vanha puinen yläosasta ristikkoaiheinen portti. Itäreunassa on korkea betonimuuri, joka on osin vanhan piharakennuksen seinää. Ajotie pihaan on sorapintainen, polu kuistille päällystetty betonikivillä. Pienellä pihalla kasvaa sireeniä, koivuja, vaahteraa sekä muutamia pensaita. Pihan yleisilme on laatoitusta lukuun ottamatta perinteinen.

Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi pyrkiä säilyttämään perinteisenä. Pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Vähäinen uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten tai muun kohteen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen aseman säilyminen katumaisemassa.

Lisäksi: Asuinrakennuksen rakennusajalle tyypillisten piirteiden palauttaminen on suositeltavaa.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 17.5.2002.

2002 inventoinnin kohdenumero 176.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Kartta Tampereen Ylä-Pispalan ja Ala-Pispalan kaupunginosien katualueita varten pakkolunastettavista alueista 1965. Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Vanhat valokuvat kohteesta ja sen ympäristöstä; Tampereen museoiden Kuva-arkisto.

Kiinteistön omistaja ja inventoinnin yhteydessä haastatellut pitkään Pispalassa asuneet henkilöt