rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus 001 ja puurakenteinen piharakennus 002 ovat peräisin 1920-luvulta. Rakennusten alkuperäinen asu on säilynyt erinomaisesti lukuun ottamatta asuinrakennuksen kuistin purettuja portaita sekä piharakennuksen katemateriaalin vaihtamista. Asuinrakennus on tyyliltään 1920-luvun puutaloklassismia (jyrkkä satulakatto, puo-litoista asuinkerrosta, symmetrinen julkisivujen aukotus, risti-ikkunat ja listoitukset). Pikkuruisen pihan pinnat ovat perinteiset.

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, asunto puutalossa ja aputiloja piharakennuksessa, on säilynyt.

Päivölänkadun ja Mäkikadun kulmauksessa sijaitsevalla pihapiirillä ja erityisesti aivan katulin-jassa sijaitsevalla asuinrakennuksella 001 on suurehko maisemallinen merkitys katunäkymissä.

Kohde sijaitsee Päivölänkadun ja Mäkikadun kulmauksessa, Päivölänkadulta länteen laskevassa rinteessä. Tontilla on 1920-luvulla valmistunut omakotitalotyyppinen asuinrakennus sekä pieni piharakennus.

Kohde muodostuu asuinrakennuksesta ja pienestä piharakennuksesta pihoineen. Tila on ollut nimeltään Karimaa ja se on käsittänyt myös eteläpuolella olevan nykyisin sorapintaisen tyhjän tontin, joka toimii parkkialueena. Pihapiiri on muodostunut kahdesta asuirakennuksesta ja kahdesta piharakennuksesta. Rakennukset on rakennettu 1900-luvun alun ja 1920-luvun aikana. Eteläisemmät asuin- ja piharakennus on purettu 1980-luvulla, kun Mäkikatu jatkettiin kulkemaan Päivölänkadun risteyksestä länteen ja yhdistettiin Tukkimiehenkatuun. Koko pitkän kadun nimeksi tuli Mäkikatu. Jäljelle jääneet asuin- ja piharakennus on erotettu omalle pienelle tontilleen, jonka omistaa Tampereen kaupunki. Rakennukset ovat olleet vuokrattuna nykyisille asukkaille vuodesta 1984.

Kohteen lähiympäristö on uudistunut voimakkaasti 1900-luvun jälkipuoliskolla. Pohjoispuolella on puurakenteiset Ylä-Voiman kauppa ja varastorakennukset korvattu korkealla 1950-luvun kerrstalolla. Itäpuolen vanhat rakennuksen, mm. pelastusarmeijan ja Aalloon leipomon talot on purettu. Tilalla on asfalttipintainen parkkialue sekä kookas yhden perheen asuinrakennus. Ainoastaan lounaispuolella on säilynyt yksi vanha asuinrakennus.

Tontti on aitaamaton. Piha-alue on hyvin pieni, osin asfaltoitu, osin sorapintainen. Kasvillisuuten on muutamia sireenejä, kookas raita ja muutamia pensaita. Pihapiiri on Mäkikadun rakentamisen vuoksi menettänyt pääosan perinteisestä asustaan.

Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi pyrkiä säilyttämään perinteisenä. Pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Vähäinen uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten tai muun kohteen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuin- ja piharakennuksen sekä pihan pintojen muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennus – piharakennus rakennusparin säilyminen.

Rakennusten kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Asuinrakennuksen tyylipiirteiden ja rinnerakentamisesta johtuvan korkean asutun betonisen kivijalan säilyminen.

Rinnepihan tasoerojen säilyminen.

Pihapiirin ja asuinrakennuksen aseman säilyminen katumaisemassa.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 30.5.2001.

2001 inventoinnin kohdenumero 3.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Kartta Tampereen Ylä-Pispalan ja Ala-Pispalan kaupunginosien katualueita varten pakkolunastettavista alueista 1965. Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Vanhat valokuvat kohteesta ja sen ympäristöstä; http://www.pispala.fi/pispalakuvia ja Tampereen museoiden Kuva-arkisto.

Asukas