rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin hirsirakenteisen pienkerrostalotyyppisen kaksikerroksisen asuinrakennuksen 001 kerrotaan siirretyn paikalleen 1929. Rakennuksessa on vuokratalotyyppisesti useita asuntoja. Pienistä muutoksista huolimatta rakennuksessa on nähtävissä 1920-luvun puuklassismin piirteitä, kuten julkisivujen symmetria, päätyihin taittuvat räystäät sekä kaksi- ja kolmijakoiset risti-ikkunat. Porraskäytävä puuportaineen, kaiteineen ja paneloituine seinineen on säilynyt pääosin alkuperäistä vastaavassa asussa. Pihan yleisilme on perinteinen ja siellä on säilynyt betonirakenteinen maakellari.

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen tapa, pienehköjä asuntoja puutalossa, on säilynyt.

Aivan Mäkikadun varressa katulinjassa sijaitsevalla kookkaalla asuinrakennuksella 001 on suuri maisemallinen merkitys katunäkymässä.

Kohde sijaitsee Mäkikadun varressa. Länteen ja lounaaseen viettävällä rinnetontilla sijaitsee 1929 valmistunut kookas entinen vuokratalo ja pienehkö 1990-luvulla rakennettu piharakennus.

Kohde muodostuu asuinrakennuksesta ja piharakennuksesta pihoineen. Tila on ollut nimeltään Soramäki. Asuinrakennus on suuri, kaksikerroksinen, tyypillinen 1920-luvun vuokratalo. Se on rakennettu 1929 vanhan, puretun talon aineksista. Suullisen perimätiedon mukaan rakennuksen pääkerros olisi siirretty Terijoelta. Konstaapeli Kustaa Seppälä on ollut rakennuksen ensimmäinen omistaja, ja hän on myöskin siirrättänyt rakennuksen paikoilleen. Seppälä asui talossa perheensä kanssa ja piti muita huoneita vuokralla. Talossa oli yhteensä 11 pientä asuntoa. Pihan lounasikulmassa sijaitsi asuinrakennuksen kanssa saman ikäinen, melko kookas, suorakaiteen muotoinen piharakennus. Rakennuksessa oli sauna, liiterit ja ulkohuoneet.

Vuonna 1981 joukko ihmisiä osti talon Seppälän perikunnalta ja teki peruskorjauksen rakennuksessa. Asuinrakennuksen yleisilme on säilynyt hyvin. Vanha piharakennus on purettu ja korvattu 1990-luvulla pienehköllä pihavarastolla. Rakennus on satulakattoinen, julkisivut on laudoitettu vaakaan ja katto on katettu liuskehuovalla. ovi ja kaksi pientä ikkunaa ovat rakennuksen itäsivulla. Rakennusta ei vähäisen kulttuurihistoriallisen merkityksen vuoksi ole inventoitu erikseen.

Kohteen lähiympäristössä on pääasiassa 1900-luvun alun rakennuksia, mutta myös yksi uudisrakennus. Päivölänkasun reunassa kohteen länsipuolella on 1990-luvun kookas yhden perheen omakotitalo, jonka paikalta on purettu kolmen vanhan rakennuksen ryhmä. Itäpuolella on 1952 rakennettu ympäristöstään voimakkaasti poikkeava moderni omakotitalo.

Tonttia on aidattu osin pystylauta-aidalla sekä pengerretty pulterikivi- ja betonimuureilla. Nurmipintaisella pihalla kasvaa muutamia vaahteroita, alppiruusuja ja marjapensaita. Tontin kaakkoiskulmassa on vanha betonirakenteinen maakellari. Ajotie ja pihan polut ovat sorapintaisia. Mäkikadun ja kivijalan välinen kaistale on päällystetty mukulakivillä. Pihan yleisilme on perinteinen.

Pihapiiri kokonaisuutena tulisi säilyttää mahdollisimman tarkkaan. Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Tontilla olevien rakennusten sijoittelun periaatetta ei tulisi muuttaa. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi säilyttää perinteisenä. Kohtuullisen pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä tarkkaan harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Uudisrakentamista tulisi välttää. Rakennusten mahdolliset muutokset tai laajennukset tulisi tehdä ensisijaisesti vaipan sisällä ja välttää rakennusten rungon laajentamista. Jos rungon muutokseen tai laajennukseen on riittävät perusteet, tulisi korostetun tarkkaan huomioida mm. olemassa olevan ympäristön mittakaava ja rakennustapa. Kaikissa muutos- ja korjaustöissä olisi noudatettava rakennukseen sopivaa rakentamista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten tai muun kohteen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen, pihan pintojen, rakenteiden ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen eheän pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennuksen kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien, muotojen ja tyylipiirteiden säilyminen.

Porraskäytävän sijoituksen, muodon ja pintamateriaalien säilyminen.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa.

Rinnerakentamisesta johtuvan korkean asutun kivijalan säilyminen asuinrakennuksessa.

Asuinrakennuksen aseman säilyminen katumaisemassa.

Rinnepihan tasoerojen säilyminen.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 26.4.2002.

2002 inventoinnin kohdenumero 148.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Kartta Tampereen Ylä-Pispalan ja Ala-Pispalan kaupunginosien katualueita varten pakkolunastettavista alueista 1965. Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Vanhat valokuvat kohteesta ja sen ympäristöstä; osakkeen omistajan hallussa.

Osakkeen omistajat ja asukkaat