rakennusperinteinen

sosiaalihistoria
taloushistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus 001 ja pieni vaatimaton puurunkoinen piharakennus 004 on rakennettu 1920-luvulla. Asuinrakennus on peruskorjauksesta huolimatta säilyttänyt hyvin ajan puutaloklassismille tyypilliset piirteet, kuten selkeä rakennuksen perusmuoto, päätyihin taittuvat räystäät ja risti-ikkunat. Pihan pinnat, rakenteet ja kasvillisuus ovat tontin lohkomisesta huolimatta säilyneet perinteisenä.

Rakennukset on rakentanut autoilija Grönlund. Alueella 1900-luvun alussa tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, asunto puutalossa ja aputiloja piharakennuksessa, on säilynyt hahmotettavissa.

Asuinrakennuksen 001 kivijalassa on toiminut sekatavarakauppa, nekkukauppa sekä vuodesta 1963 Vaakon Nakki –niminen grillikioski.

Pispalan valtatien, alueen pääliikenneväylän varressa sijaitsevalla avoimella pihapiirillä ja erityisesti lähellä katulinjaa sijaitsevalla asuinrakennuksella 001 on maisemallinen merkitys katunäkymässä.

Kohde sijaitsee Pispalan valtatien varressa, kadulta etelään nousevassa rinteessä. Tontilla sijaitsevat 1920-luvulla rakennetut asuin- ja liikerakennus sekä pihavarasto.

Kohde muodostuu asuin- ja liikerakennuksesta ja pienestä piharakennuksesta pihoineen. Tontti on vuokrattu Simolalta 1925 ja autoilija Matti Grönlund on ilmeisesti rakennuttanut rakennukset tontille 1920-luvun lopulla. Asuinrakennus on saattanut valmistua 1929. Säilynyt piharakennus on mahdollisesti ollut alkujaan autotalli. Anna Viitaniemi, myöhemmin Palojoki osti rakennukset pakkohuutokaupasta vuonna 1932 ja alkoi pitää asuinrakennuksen kivijalassa pientä sekatavarakauppaa. Myöhemmin kivijalassa oli nekkukauppa. Piharakennus toimi kaupan varastona. Tontti oli tuolloin nykyistä kapeampi mutta pidempi, käsittäen myös eteläpuolisen, sittemmin erilliseksi tontiksi lohkotun osan. Tuossa osassa sijaitsi kaksi 1920-luvulla rakennettua piharakennusta, jotka on purettu 2000-luvulla, sillä tontille on tarkoitus uudisrakentaa.

Nykyisin kohde tunnetaan kivijalassa vuodesta 1963 alkaen toimineen grillikioskin mukaan Vaakon Nakin talona. Rakennuksen asuinkerros on ollut tyhjillään 1990-luvulta alkaen. 2000-luvun puolivälissä kohteen perivät Irma Nurmi ja Heli Sulander tädiltään Anna Palojoelta (ent. Viitaniemi). Nykyinen omistaja on ostanut kohteen muutama vuosi sitten ja kunnostanut asuinrakennusta vähitellen.

Kohteen lähiympäristössä on sekä 1900-luvun alun rakennuksia että uudisrakennuksia. Länsipuolelta on purettu vanhat asuinrakennukset ja rakennettu 1980-luvulla liikerakennus. Tontin eteläreunassa sijainneet kaksi piharakennusta on lohkottu omalle tontilleen ja purettu 2000-luvun lopulla.

Piha on aitaamaton ja hoitamaton. Tontin länsiosassa on jäänteitä vanhan rakennuksen kivijalasta sekä entinen kaivonpaikka. Kasvillisuus on runsasta, mm. sireenejä, pihlajaa, vaahteroita ja marjapensaita. Tontin pohjoisreunaan on tasattu sorapintainen parkkialue grillikioskin asiakkaille. Pihan pinnat ja kasvillisuus ovat perinteiset.

Pihapiiri kokonaisuutena tulisi säilyttää mahdollisimman tarkkaan. Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Tontilla olevien rakennusten sijoittelun periaatetta ei tulisi muuttaa. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi säilyttää perinteisenä. Kohtuullisen pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä tarkkaan harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Uudisrakentamista tulisi välttää. Rakennusten mahdolliset muutokset tai laajennukset tulisi tehdä ensisijaisesti vaipan sisällä ja välttää rakennusten rungon laajentamista. Jos rungon muutokseen tai laajennukseen on riittävät perusteet, tulisi korostetun tarkkaan huomioida mm. olemassa olevan ympäristön mittakaava ja rakennustapa. Kaikissa muutos- ja korjaustöissä olisi noudatettava rakennukseen sopivaa rakentamista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten tai muun kohteen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuin- ja piharakennuksen, pihan pintojen, rakenteiden ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Rakennusten kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Asuinrakennuksen 001 liiketilan säilyminen hahmotettavissa (näyteikkunat ja sisäänkäynti kadulle).

Rinnepihan tasoerojen säilyminen.

Pihapiirin ja asuinrakennuksen 001 aseman säilyminen katumaisemassa.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 16.5.2002.

2002 inventoinnin kohdenumero 168.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Kartta Tampereen - Epilän maantien rajankäynnistä Hyhkyn, Kaarilan ja Pispalan kylissä 1930. Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Vanhat valokuvat kohteesta ja sen ympäristöstä; http://www.pispala.fi/pispalakuvia.

Kiinteistön omistaja ja naapuri