rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin kaupunkipuutalotyyppinen asuinrakennus 001 on peräisin 1890-luvulta ja puurunkoinen piharakennus 002 1900-luvun alusta. Useita asuntoja käsittävää asuinrakennusta on myöemmin laajennettu ja korotettu. Myöhemmistä muutoksista huolimatta rakennuksissa on säilynyt 1800-luvun lopun, mutta erityisesti 1930-luvun piirteitä (mm. asuinrakennuksen päätyihin taittuvat räystäät, kolmioikkunat, saumapeltikatettu mansardikatto). Pihan pinnat, jäsentely ja kasvillisuus ovat perinteiset.

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, asuntoja puutalossa ja aputiloja piharakennuksessa, on säilynyt.

Pispalan valtatien, alueen pääliikenneväylän varressa sijaitsevalla pihapiirillä ja poikkeavasti hieman katulinjasta sisään vedetyllä asuinrakennuksella on maisemallinen merkitys katunäkymässä.

Kohde sijaitsee Pispalan valtatien varressa, kadulta etelään nousevassa rinteessä. Tontilla sijaitsevat 1890-luvulla rakennettu asuinrakennus ja 1900-luvun alussa rakennettu piharakennus sekä 1950-luvun autotalli.

Kohde muodostuu asuin- ja piharakennuksesta sekä autotallista pihoineen. Tila on erotettu Simolan maista ja se on ollut nimeltään Tiensivu. Asuinrakennuksen vanhimman osan on 1890-luvulla rakentanut Pispalaan muuttanut Hugo Lahtinen. Lahtiset asuivat talossa noin 10 vuotta, ennenkuin rakensivat Pispalan valtatie 9 asuinrakennuksen ja saunan, jotkä nykyisin tunnetaan Rajaportin saunana ja saunan kahvilana.

Nykyisen omistajan isovanhemmat, jotka olivat Simolalla töissä, muuttivat taloon 1900. Rakennusta korotettiin 1930-luvulla vuokralaisten pitämistä varten. Leskeksi jäätyään Matilda Helminen piti talossa vuokralaisia. Pihassa oli kookas piharakennus, jossa pidettiin hevosta vielä 1940-luvun lopulla. Sukupolven vaihdoksen myötä 1950-luvulla laajennettiin asuinrakennusta länsipäästä, purettiin osa piharakennuksesta ja tehtiin autotalli. Pieni autotalli on nykyisin varastokäytössä, eikä sitä ole vähäisen merkityksensä vuoksi inventoitu erikseen. Nykyinen kiinteistön omistaja on hallinnut taloa 1980-luvulta. Talossa on nykyisin kaksi asuntoa, joista toinen on vuokrattuna.

Kohteen lähiympäristössä on pääasiassa 1900-luvun alun asuinrakennuksia. Eteläpuolelta on Mäkikadun katulinjan muutoksen yhteydessä purettu vanha asuinrakennus sekä tehty pieni parkkialue.

Tonttia rajaa eteläpuolelta korkea kaupungin rakentama betoniharkkomuuri, jonka päällä on kestopuuaita. Itä ja länsirajoilla on metalliverkkoaidat, pohjoiseen pensasaita. Pihaa on pengerretty pulterikivillä ja tontin kaakkoiskulmaan on pengerretty tasainen alue kasvimaaksi. Tasanteelle vievät betoniset portaat. Kasvillisuus on runsasta: vaahteroita, koivuja, hedelmäpuita, marjapensaita, sireeniä ym. Pihan jäsentely, pinnat ja kasvillisuus ovat perinteiset.

Pihapiiri kokonaisuutena tulisi säilyttää mahdollisimman tarkkaan. Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Tontilla olevien rakennusten sijoittelun periaatetta ei tulisi muuttaa. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi säilyttää perinteisenä. Kohtuullisen pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä tarkkaan harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Uudisrakentamista tulisi välttää. Rakennusten mahdolliset muutokset tai laajennukset tulisi tehdä ensisijaisesti vaipan sisällä ja välttää rakennusten rungon laajentamista. Jos rungon muutokseen tai laajennukseen on riittävät perusteet, tulisi korostetun tarkkaan huomioida mm. olemassa olevan ympäristön mittakaava ja rakennustapa. Kaikissa muutos- ja korjaustöissä olisi noudatettava rakennukseen sopivaa rakentamista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten tai muun kohteen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuin- ja piharakennuksen sekä pihan pintojen, rakenteiden ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennus – piharakennus rakennusparin säilyminen.

Rakennusten kattomuodon, runkomuodon ja rakennus- tai laajennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa 001.

Rinnerakentamisesta johtuvan asuinrakennuksen melko korkean kivijalan säilyminen.

Rinnepihan tasoerojen säilyminen.

Pihapiirin ja asuinrakennuksen aseman säilyminen katumaisemassa.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 17.5.2002.

2002 inventoinnin kohdenumero 181.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Kartta Tampereen - Epilän maantien rajankäynnistä Hyhkyn, Kaarilan ja Pispalan kylissä 1930. Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

Kiinteistön omistaja

Mikko Mäkitalo