rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

Tontin asuinrakennus 001 on yksittäispientalotyyppinen mansardikattoinen yhden perheen talo vuodelta 1926. Rakennus on kahdesti peruskorjattu ja laajennettu. Sen alkuperäinen muoto on yhä hahmotettavissa, mutta tyylipiirteet kadonneet. Pihan yleisilme on pääosin perinteinen.

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen tapa, perheen asunto pienehkössä puutalossa, on säilynyt.

Kohde sijaitsee Lauri Viidankadun päässä, kadulta jyrkästi koilliseen nousevassa rinteessä. Tontilla sijaitsee 1926 rakennettu asuinrakennus.

Kohde muodostuu asuinrakennuksesta pihoineen. Tila on ollut nimeltään Harjunrinne. Asuinrakennuksen on rakentanut perheelleen 1926 Otto Suoniemi. Hirret taloon oli saatu osittain vanhan kotitilan asuinrakennuksesta, osittain oli käytetty uutta sahatavaraa. Rakennus on tehty yhden perhen asuintaloksi, minkä lisäksi alkuvaiheessa on pidetty vuokralaista. Pihassa, rinteessä asuinrakennuksen pohjoispuolella on sijainnut 1920-luvun pieni piharakennus, jossa ovat sijainneet ulkohuoneet. Rakennus on purettu 1980-luvulla, kun asuinrakennus on viemäröity. Pihassa on lisäksi sijainnut kaivo, josta on saatu juomavesi. Asuinrakennus on peruskorjattu kahdesti 1980-luvulla sekä 2000-luvulla. Kiinteistö on säilynyt saman suvun omistuksessa.

Kohteen lähiympäristö on uudistunut voimakkaasti 1900-luvun jälkipuoliskolla. Vanhat 1900-luvun alun asuinrakennukset on purettu ja korvattu kookkailla uudisrakennuksilla tai korjattu ja laajennettu niin etteivät ne enää ole tunnistettavissa vanhoiksi rakennuksiksi.

Tonttia on aidattu pensasaidalla ja maata pengerretty pulterikivillä. Rinne nousee erittäin jyrkästi tontin koillissivulta. Rinne on pääosin luonnotilainen ja metsittynyt. Tontin itäkulmassa on ensimmäisen maailmansodan aikaisiin puolustusvarustuksiin liittyvä punkkeri. Ajotie pihaan on sorapintainen. Tontilla kasvaa luonnonpuiden lisäksi sireeniä ja kukkaistutuksia. Pihan pinnat ja kasvillisuus ovat pääosin perinteiset.

Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi pyrkiä säilyttämään perinteisenä. Pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Vähäinen uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten tai muun kohteen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen ja pihan muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennuksen kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Rinnepihan tasoerojen säilyminen.

Lisäksi: Asuinrakennuksen rakennusajalle tyypillisten piirteiden palauttaminen on suositeltavaa.

- Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 17.5.2002.

2002 inventoinnin kohdenumero 178.

- TTKK:n 1970-luvun rakennusinventointi: Ritva Pörsti.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Kartta Tampereen Ylä-Pispalan ja Ala-Pispalan kaupunginosien katualueita varten pakkolunastettavista alueista 1965. Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

Kiinteistön omistaja