rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin mansardikattoinen asuinrakennus sekä pitkärunkoinen piharakennus ovat todennäköisesti peräisin 1920-luvulta. Rakennuksia on korjattu ja muutettu, mutta niissä on säilynyt alkuperäinen perusmuoto sekä joitain alkuperäisiä tai niitä vastaavia rakennusosia ja –materiaaleja. Pienen pihan yleisilme on perinteinen: ajotie hiekkapintainen, tontti muutoin nurmella.

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, muutamia pienehköjä asuntoja puutalossa, aputiloja piharakennuksessa on säilynyt.

Pihapiiri ja erityisesti asuinrakennus 001 sijaitsevat näkyvällä paikalla Harjunpään ja Pispalanharjun katujen kulmauksessa kiinni katulinjassa.

Kohde sijaitsee Harjunpään ja Pispalanharjun yhtymäkohdassa, lähes harjun korkeimmalla kohdalla. Tasamaa tontilla sijaitsee 1920-luvulla rakennetut asuin- ja piharakennus.

Kohde muodostuu asuinrakennuksesta ja pienestä piharakennuksesta pihoineen. Rakennukset on ulkomuotonsa perusteella rakennettu 1920-luvulla. Asuinrakennuksessa on todennäköisesti ollut useita asuntoja, nykyisin asuntoja lienee yhdistetty, niin että niitä on enää kaksi. Pihalla on pitkä piharakennus, jossa on sauna ja autotalli sekä varastotilaa. Alun perin lähes suorakaiteen muotoisesta tontista on pakkolunastettu 1965 kaakkoiskulma Harjunpään leventämistä ja linja-auton kääntöpaikan rakentamista varten. Tilan nimi on tuolloin ollut Hongisto. Rakennukset on peruskorjattu melko voimakkaasti 1970-luvun alussa.

Kohteen lähiympäristö on uudistunut voimakkaasti. Ympäröivillä tonteilla on enimmäkseen 1990-2000-luvuilla valmistuneita kookkaita uudisrakennuksia. Eteläpuolella on linja-auton kääntöpaikka ja massiivinen Pispan koulu.

Tontti on osin rajattu pystylauta-aidalla. Ajotie pihaan on hiekkapintainen. Pihassa on hyvin vähän kasvillisuutta, nurmialueilla kasvaa muutamia sireenipensaita ja siellä on ollut kukkaistuksia. Piha on eleetön, ei moderni, eikä perinteinen.

Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi pyrkiä säilyttämään perinteisenä. Pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Vähäinen uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten tai muun kohteen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuin- ja piharakennuksen sekä pihan muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennus – piharakennus rakennusparin säilyminen.

Rakennusten kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Rakennuksen 001 aseman säilyminen katumaisemassa.

Useiden pienten asuntojen tai vaikutelman useista pienistä asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa 001.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 17.5.2002.

2002 inventoinnin kohdenumero 180.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Kartta Tampereen Ylä-Pispalan ja Ala-Pispalan kaupunginosien katualueita varten pakkolunastettavista alueista 1965. Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Vanhat valokuvat kohteesta ja sen ympäristöstä; http://www.pispala.fi/pispalakuvia.