rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin kaupunkipuutalotyyppinen asuinrakennus on 1910-luvulla rakennettu hirsitalo, jossa on tiilinen kivijalka ja loivahko harjakatto. Rakennus on peruskorjattu yhden perheen asunnoksi, mutta yleisilmeeltään rakennus on säilynyt melko hyvin. Pihan pinnat, jäsentely ja kasvillisuus ovat pääosin perinteiset.

Rakennus on toiminut Pispalan poliisiasemana ja putkana 1910-luvulta vuoteen 1957.

Pispalan valtatien, alueen pääliikenneväylän ja Harjunpään kulmauksessa sijaitsevalla pihapiirillä ja erityisesti aivan katulinjassa sijaitsevalla asuinrakennuksella on maisemallinen merkitys katunäkymässä.

Kohde sijaitsee Pispalan valtatien ja Harjunpään kulmauksessa, kadulta etelään nousevassa rinteessä. Tontilla sijaitsee 1910-luvulla valmistunut asuinrakennus sekä uudehko leikkimökki. Ajotie pihaan on Harjunpäästä.

Kohde muodostuu asuinrakennuksesta ja pienestä leikkimökistä pihoineen. Tontti on ollut vuokratontti. 1920-30-lukujen taitteessa tila on ollut nimeltään Harjunpispa. Tontin päärakennus on rakennettu mahdollisesti 1910-luvulla. Rakennus on todennäköisesti ollut alun perin asuinrakennus. Vuonna 1918 talossa toiminut poliisiasema oli osa Tampereen järjestyspoliisia. Rakennuksessa on toiminut Pispalan poliisiasema vuoteen 1957 saakka. Poliisiasemaa laajennettiin 1940-luvulla pihan puolelle, jolloin saatiin lisäksi miehistöhuone. Laajennusosa on purettu päärakennuksen peruskorjauksen yhteydessä 1990-luvulla. Tontin lounaiskulmassa on sijainnut piharakennus, joka aiempien inventointien mukaan olisi ollut ns. hevosputka, jossa säilytettiin putkaan joutuneiden henkilöiden hevosia. Myös piharakennus purettiin peruskorjauksen yhteydessä.

Rakennus on toiminut Pelastusarmeijan tiloina ainakin 1960-luvulta alkaen, ja nykyiset omistajat ovat ostaneet talon Pelastusarmeijalta 1990-luvulla. Rakennus on peruskorjattu 1990-2000-lukujen taitteessa. Pihan kaakkoskulmaan on rakennettu pieni leikkimökki.

Kohteen lähiympäristössä on pääasiassa 1900-luvun alun asuinrakennuksia, lukuun ottamatta kaakonpuoleista tonttia, jonka vanhat rakennukset on purettu ja tilalle rakennetu 2000-luvulla kookkaat usean perheen asuinrakennukset.

Tontti on aidattu osin perinteisellä pystyrima-aidalla. Pihaa on pengerretty rinteen puolelta pulterimuurilla. Kulkutie pihaan on hiekkapintainen. Pihalla kasvaa muutamia koivuja, pihlajia, kuusi sekä muita lehtipuita ja pensaita. Pihan pinnat ja kasvillisuus ovat perinteiset.

Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi pyrkiä säilyttämään perinteisenä. Pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Vähäinen uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten tai muun kohteen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen, pihan pintojen ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennuksen kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Asuinrakennuksen melko korkean tiilimuuratun kivijalan säilyminen.

Asuinrakennuksen aseman säilyminen katumaisemassa.

- Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 22.5.2002.

2002 inventoinnin kohdenumero 183.

- TTKK:n 1970-luvun inventointilomake, täyttäjä Tarmo Peltonen.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Kartta Tampereen - Epilän maantien rajankäynnistä Hyhkyn, Kaarilan ja Pispalan kylissä 1930. Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Pispalan vanha putka on nyt Walleniusten olohuone, Aamulehti 1.8.1998.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.