rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Tontin rapattupintainen kolmikerroksinen moderni asuin- ja liikekerrostalo on rakennettu 1955. Se edustaa Pispalan ensimmäisen 1945 asemakaavan jälkeistä rakentamista alueella. Rakennuksessa ei ole perinteisiä pispalalaisia piirteitä, vaan se edustaa hieman keskimääräistä korkeatasoisempaa jälleenrakennuskauden arkkitehtuuria. Rakennuksen alkuperäiset piirteet ovat säilyneet erinomaisesti. Pihan yleisilme on rakentamisajalle tyypillinen.

Asuinrakennus tarjosi valmistuessaan asukkaille modernit asumisen edellytykset: keskuslämmitetyt huoneet, juoksevan veden, wc:n ja kylpyhuoneen. Pienien 1950-luvulle tyypillisten kerrostaloasuntojen ja kivijalan liiketilojen käyttö on säilynyt alkuperäistä vastaavana.

Pispalan valtatien, alueen pääliikenneväylän ja Moreenikadun kulmauksessa sijaitsevalla avoimella pihalla ja erityisesti aivan katulinjassa sijaitsevalla asuinrakennuksella on suuri maisemallinen merkitys katunäkymässä sekä laajemminkin pohjoisrinteen maisemassa.

Kohde sijaitsee Pispalan valtatien ja Moreenikadun kulmauksessa, valtatieltä etelään nousevassa rinteessä. Tontilla sijaitsee 1955 rakennettu asuin- ja liikekerrostalo.

Kohde muodostuu asuin- ja liikekerrostalosta pihoineen. Tontilla on sijainnut pitkä ja kapearunkoinen 1900-luvun alun rakennus, jossa toimi Santalahden kenkätehdas. Rakennus tuhoutui tulipalossa 1928. Pispalalaiset nimittivät paikkaa pitkään "palaneen kohdaksi". Nykyinen asuin- ja liikekerrostalo rakennettiin 1955. Rakennus kuuluu Pispalan ensimmäisen 1945 vahvistetun asemakaavan mukaiseen rakentamiseen. Ajalle tyypillisiä moderneja kerrostaloja toteutettiin muutamia Pispalan valtatien varteen sekä etelärinteelle Vallikadun tuntumaan. Rakennuksen kivijalassa oli alkujaan 5 liiketilaa, joissa toimi pikkukauppoja, parturi ym. Pitkäaikaisin liikkeistä oli Hildenin valokuvausliike, joka lopetti toimintansa vasta 2000-luvulla. Nykyisin liiketiloja on kaksi ja niissä toimivat Viherpeukko.com ja Lainalaatikko.

Kohteen lähiympäristössä on sekä uudisrakennuksia että 1900-luvun alun asuinrakennuksia. Idänpuoleinen tontti on rakentamaton, siinä sijainnut Tuomolan vanha asuinrakennus on purettu 1960-luvun jälkeen, osa kivijalasta on säilynyt jalkakäytävän reunassa.

Tontti on aitaamaton. Tontin eteläosa nousee voimakkaasti kohti etelää. Maapenkereessä kasvaa koivuja, vaahteroita ja vuorenkilpeä. Asuinkerrostalon lounaispuolen rinnettä on tuettu matalalla betonimuurilla. Muurissa on pieni aaltopellilä vuorattu vaja. Rakennuksen lounaissivun sisäänkäynnille johtavat kaakkoispäädystä betoniportaat ja rakennuksen molemmin puolin ajoluiskat. Luiskat ja sisäänkäynnin edusta on asfaltoitu. Pihan yleisilme on 1950-luvulle tyypillinen.

Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi pyrkiä säilyttämään perinteisenä. Pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Vähäinen uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten tai muun kohteen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien, muotojen ja tyylipiirteiden säilyminen.

Porraskäytävän sijoituksen, muodon ja pintamateriaalien säilyminen.

Kivijalan liiketilojen käytön jatkuminen.

Avoimen pihan ja asuinrakennuksen aseman säilyminen katumaisemassa.

- Helenius Kyllikki, Pispala, Tampereen pääkaupunki. Tampere-seura. Tampere 2001.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Kartta Tampereen - Epilän maantien rajankäynnistä Hyhkyn, Kaarilan ja Pispalan kylissä 1930. Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.